Sulle annan kaiken kaiken.

Pakko tulla hehkuttamaan, että tein eilen valehtelematta parhaimpia koskaan syömiäni porkkanapyöryköitä! Reseptin pohoja tuli pyöryköistä, joista on juttua täällä, mutta koska oon liian laiska käymään kaupassa, päätin hieman soveltaa reseptiä ja tehä pyöryköitä niistä aineksista, joita kaapista löyty. Eli näin:

Porkkanapyörykät

vajaa 500 g porkkanoita (tais olla nelijä kappaletta)

1 sipuli

2 valakosipulin kynttä

raejuustoa

n. 50 g valakosipuli-yrtti tuorejuustoa

1 dl korppujauhoja

½ dl öljyä

1 kananmuna

seesamin- ja pellavansiemeniä

mustapippuria

suolaa

muskottia

Raasta porkkana ja piliko sipulit. Sipulin voi myös raastaa, mutta itte tykkään, että se on tuolla seassa vähän rouheampina palasina. Sekoita kaikki ainekset kulhossa tasaiseksi massaksi, pyöritä pyöryköiksi ja paista uunissa 225 asteessa noin 20-30 minuuttia.

Ja voin kertoa että tulee herkkua! Jos kaikki kasvisruuat kouluissa ja muualla maistuis tältä, ihan varmaan kaikki söis porkkanapyöryköitä tai -pihivejä ihan fiiliksissä! Tykkään kyllä noista porkkana-fetapyöryköistä, mutta näissä oli makua jotenki ihan eri tavalla. Jotenki välillä tulee semmone fiilis, ettei kasvisruokia oikeen uskalleta maustaa tarpeeksi. Varmaan tuo tuorejuusto antoi myös semmosta täyteläisyyttä. Suosittelen erittäin lämpimästi kaikille, vaikka et ees kasvisruo'ista pahemmin muuten piittais. Porkkanat ei kuitenkaan kovin palijoa maksa, joten tämä on myös aika halapa ruoka. Lisukkeeksi vaan perunamuusia.

Kuvaa ei nyt taaskaan ole millään herkullisella asettelulla pilattu, mutta siinä niitä pyöryköitä olis. :) Täytyy kyllä sanoa, että olin aivan tosi tyytyväinen lopputulokseen. Väsyneenä kokatessa ko ei aina voi mennä ihan takuuseen lopputuloksesta... Nytkin väsyttäisi, mutta kohta pitää lähtiä vetämään kerhoa, tänään ois ohojelmassa jumppaa. Tarkotus olis vetää tuolijumppa, kasvojumppaa ja lopuksi rentoutushetki. Kerhon jäläkeen pitäisi jaksaa vielä lähtiä käymään Prisman asiakasomistajapäivillä ettimässä itelle kaikkia kynttilöistä reppuun, sekä ostaa jääkaappiin vähän täytettä. 

Jonkun pitäis myös heiluttaa täällä imuria ja tiskata nuot astiat... Onneksi huomenna on enää aamulla luento kaheksasta kymmeneen ja koittaa ihana perjantai! Häätyypi laittaa hihat heilumaan, että kerkiän tiskata ja kattoa vielä noita jumppaohojeita. Hyvät torstain jatkot!

Briefly in English: I made delicious carrot rissoles yesterday! Definitely best ones I've ever eaten.

30 minute love affair.

Pakko testata myös näitten Instagram-kuvien jakamista! Tiiän, oon niin myöhässä... No, tässäpä hieman kesäkaipuuta. Vaikka syksy (siis oikia syksy) onkin aivan ihanaa aikaa.

Sitte nukkuu että jaksaa taas huomennaki polokia kasiksi lipastolle. Huoh. Öitä!

Briefly in English: Better later than not at all! Some Instagram photos.

Mulla on jääkaapissa valo.

...mutta se ei haittaa, ko käytiin tänään äiskän ja Marjuskan kans Pannukakkutalossa! Kaikille jotka ei tiiä ennestään tiedoksi, että kyseessähän on oululainen pannukakkuravintola, josta saa pannarit niin makeilla ko suolasilla täytteillä. Suosittelen ehottomasti kokeilemaan ainakin kerran elämässä! Itte en ole mikään suunnaton fani, mutta hyviähän net pannarit on, ei pääse mihinkään. 

Testasin tällä kertaa suolaisen, kana-ananas-aurajuuston ja tykkäsin kyllä. Vaikka ehkä sellainen makia vie voiton kuitenkin. :) Ja kannattee ehottomasti puolittaa jonku kans tai tilata lasten annos, muuten voi tulla aika ällö olo...

Ja minunhan piti siis kuvata meijän pannarit, mutta arvatkaapa muistinko tämän vasta sitten ko oltiin jo syöty. Enivei, loppukevennyksenä tyhyjät lautaset! ;----) 

PS. Jos tämän tekstin asetukset ja ulukonäkö on ihan vinksinvonksin, se johtuu siitä, että tuunasin tämän postauksen puhelimella. Elekää siis ihimetelkö! :)

Briefly in English: We ate pancakes at Pannukakkutalo. It's a pancake restaurant where you can choose sweet or salty sides for your pancake. I took my pancake with chicken, pineapple and blue cheese. Great choice, though I still think the sweet ones are a little bit better...

Tarvitsen jotain maailman ja itseni väliin.

Alotin tänään päivän testaamalla uutta ripsentaivutintani ja tadaa! Mulla on ripset, jumalauta! Tai no siis, ohan net aina ollu, ja net on kohtuullisen pitkät ja mustat, MUTTA. Net on aina olleet ihan piikkisuorat, ja vaikka kuinka olen niitä taivutellu, net vaan aina suoristuu. No, eipä suoristunu nyt! Olin niin pähkinöinäni tästä, että oli ensinnäkin ihan pakko laittaa ripsaria silimiin ja toisenakin ottaa tästä valokuva teille todisteeksi. Semmoset kaarevat ja pitkät ripset niinkö oon aina halunnu! Iliman mitään pidennyksiä tai ihimeseerumeita... 

Elämän pienet ilot!

Ripset! Vaikka net vähän huonosti onki. En oikiasti uskonu, että tämä voisi olla ikinä mahollista iliman niitä pidennyksiä tai jotain muuta kallista ihimettä. Mutta voi kyllä, ripset taipui ja net vieläpä pysyy taipuneena! Ihimeitten aika ei ole ohi. Ja taivuttimethan on tasan tommoset mustat Iberon taivuttimet Prismasta.

Mutta jotta tämä päivä nyt ei olisi sitten ihan liian mahtava, ostin kirpparilta itelleni kahella eurolla farkut, joita en jaksanu sovittaa, koska olin varma että net mahtuu jalakaan. No, eipä mahtuneet! Kaikki sujuu loistavasti siihen asti, kunnes pitää laittaa nappi kiinni... Ja koska net housut nyt makso kokonaista kaks euroa (!!!) niin pitäähän minun niihin mahtua vielä. Joten menin kauppaan ja ostin sieltä kauhian läjän kasviksia ja vihanneksia. (Oikiasti nämät asiat ei sinänsä korreloi keskenään, vaan bongasin hyvän reseptin jota halusin kokeilla.) Teinki ruuaksi sitten porkkana-maissisosekeittoa. 

Porkkana-maissisosekeitto:

2 sipulia

2 valkosipulin kynttä

800g porkkanaa

200g pakastemaissia

1½ l kasvislientä

100g yrttituorejuustoa (minä laitoin valkosipuli-yrtti)

2 rkl sitruunamehua

suolaa

mustapippuria

muskottia

Kuullota sipulit öljyssä, lisää pilkotut ja kuoritut porkkanat sekä maissi ja kasvisliemi. Keitä kypsäksi. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää tuorejuusto, sitruunamehu ja mausteet.

Ite nautiskelin oman annokseni raejuuston kera ja ostin testimielessä Realin proteiinileipää, jota natustelin kurkun kanssa. Maistui aika samalle ko se Karppinen karppileipä, eli ei mitään suunnatonta herkkua kyllä. Mutta kyllä kait tuota nyt syö! Ennenkö selekäänsä ottaa. :D Oon vaan niin hirviä mussuttamaan leipää, että ois kiva jos se ois koostumukseltaan ees jotenki inhimillisempää ko ruisleipää en juuri pysty syömään. 

Keitto oli joka tapauksessa tosi hyvää, suosittelen lämpimästi mikäli sosekeitoista tykkää. Vähän erilaista porkkanakeittoa ko mitä oon yleensä teheny. Tuorejuusto antoi kivaa täyteläisyyttä tuohon. 

No, jotain muuta positiivisuutta vielä tähän päivään, posaukselta tuli veen tasauslasku, joka oli loppusummaltaan negatiivinen, mulla on tänään kaheksalta saunavuoro eikä mitään pakollista tehtävää loppupäivänä. Kelepaa köllötellä. Ja housujen sopimattomuuesta huolimatta aijon kyllä nauttia yhen saunaoluen! 

Briefly in English: I managed to make beautiful eyelashes for me! But I also bought too tight jeans from the flea market so I have to eat veggie soups the whole autumn so that I can fit to them! Haha just kidding, made carrot and corn soup, it was really delicious.

Kauneimmat kukat kukkivat juuri nyt.

Ei mulla muuta, ko hyvää meikitöntä päivää vaan kaikille! Pahoittelut laadusta, tässä koneessa on oikiasti aivan käsittämättömän surkia webbikamera, enkä jaksanu kaivaa järkkäriä. Pointtina kuiten, että ollaan neidit tyytyväisiä itteemme myös iliman sitä pakkelikerrosta ja muistetaan, että kosmetiikkatuotteiden käyttämisellä on myös vaikutukset ympäristöön. Meikäläisellä tämä päivä ei toki hirviästi eroa normaalista, usiammin jätän meikkaamatta ko mitä meikkaan, mutta yleensä lipastolle oon ruukannu nakata meikkipuuterin ja väriä kulumiin, sekä ehkä poskipunaa. Tänään siis iliman nuitakin.

PS. Tuo meikäläisen tietoja minusta -kuva edustaa myös (yllättäen :D) tätä meikitöntä linjaa. 

Briefly in English: A day without make-up.

You and I have a history, don't you remember?

Vapaapäivä, yhtä ko päivä jolloin tehään kaikki rästissä olevat hommat.

Oon tänään laittanu verhot kunnolla ikkunaan, valokuvia seinälle, hakenu uuen lukuvuositarran sekä kalenterin, kaupasta kirjekuoria, leipää ja ripsentaivuttimen. Loppupäivän oonki viettäny värikoodaillen luennot kalenteriin ja tuunaten meikäläisen haalarit uuteen uskoon (eli ompelin irtonaiset haalarimerkit lopultakin paikalle ja koristelin niitä vähän muutenkin, hyvä minä!) Ja sainpa laitettua meikäläisen Puheterapeuttiliiton liittymislomakkeenki kirijekuoreen merkin kans. 

Seuraavaksi todistusaineistoa jännittävästä päivästäni surkialla laadulla.

Jotta tietäisin, missä olla ja milloin...

...Jotta muut tietäisivät, missä menee meisi logopedi...

...Jotta tietäisin, missä puheterapeuttien maailmassa mennään!

Jep, minun puolestani uusi opiskeluvuosi saa tulla. Huomenna taas polokasta kasiksi lipastolle ja käyä yhellä (!) luennolla ja syömässä. Iltapäivästä oottaa sitten taas ihan uuenlaiset haasteet, alotan nimittäin kerhovetäjänä Oulu-opistolla ryhymäkaverini Elisan kans. Jänskättää! :) Mutta eiköhän se ihan hyvin mee. Ainaki toivottavasti. :---------D

Mutta jesh, nyt Smash loppuun ja sitten iltatoimiin ja unille. 

Briefly in English: Ready to start my new studying year!

Nyt ja tässä.

Sori hilijaisuus, ei oikein ole ollu mitään tähellistä asiaa. Eikä kyllä ole nytkään, mutta. :)

Tänään on taas palattu arkisen ahertamisen pariin istumalla luennoilla 8-12 välisen ajan. Reippaana ja tervehenkisenä ihimisenä päätin käyttää nämät syksyn komiat kelit hyö'yksi, ja harrastaa hyötyliikuntaa reippailemalla polokupyörällä lipastolle. Matkaa suuntaansa kertyy varmaan melekeen se kaheksan kilsaa, joka meni loppujen lopuksi aika kivuttomasti! Vaikka aamulla Tuiran kohalla mietinki, että onko pakko jatkaa vielä. :D Matkaan kului semmoset puoli tuntia, mikä on itte asiassa varmaan nopiampaa ko mitä jos menis bussilla. Tosin bussia käyttäessä ei tartte hikoilla...

No, aattelin kuiten olla reipas ainaki tämän ja ens viikon (tai niin kauan ko säät sallii) ja polokia luennoille. Säästyypähän vähän rahaa ko ei tartte heti ladata bussikorttiakaan. Tosin mikäli aion jatkaa samaan malliin näitten avainten kans, en kyllä kohta pyöräile mihinkään. Olin nimittäin onnistunu tiputtamaan tänään pyörän avaimen lipastolla. Onneksi se oli tippunu meijän omalle käytävälle ja kerätty sieltä talteen, joten selevisin säikähyksellä. Helepotuksesta huokaillen polijin sitten suoraan kämpille, ja unohin että ois pitäny käyä hakemassa OYY:n toimistolta uusi lukukausitarra opiskelijakorttiin sekä kalenteri. No, onpahan jotain tekemistä huomiselleki. Ei olisi niin vaarallista, ellei tämä olisi jo toinen kommellus avainten kans lyhyen ajan sisään... Onnistuin nimittäin lukittemaan itteni pihalle Ouluun laskeutumisen kunniaksi viime viikolla. Onneksi vara-avain oli Marjuskalla ja mulla taskussa kuiten autonavaimet ja puhelin, joten siitäkin tilanteesta selevittiin kunnialla. Mitähän seuraavaksi...

No joo, asiasta kukkaruukkuun, istuin taas luennolla miettimässä sitä, miten siistiä työtä met puheterapeutit sitten isona tehäänkään. Onkohan tämä oikiasti ihan normaalia, vieläkö kaikki muutki miettii ihan fiiliksissä sitä, että jee, meistä tulee puheterapeutteja? :--------D Mulla on vaan aina uusien mielenkiintosten kurssien alakaessa semmone mahtava olo ja onnellisuus siitä, että tämä on niin huippua ja olen löytänyt oman juttuni.

Välillä tuntuu, että ois vaan niin kiire päästä eteenpäin ja palava halu oppia kaikki.

Oon muutenkin vähän väsyny tähän opiskelijaelämään. Opiskelijatalossa asuminen vatuttaa, ko meikäläisen elämänrytmit menis varmaan palijon paremmin yksiin joidenki mummojen kans. Voitaisiin vaihtaa neuleohojeita ja reseptejä niitten kans. :-------D Muutenkin haluaisin nauttia tasaisesta tavallisesta arkielämästä jonku toisen kanssa, viettää vapaa-aikani mettässä, haaveilla omakotitalosta ja perheestä. 

Mutta joo, todellisuushan on se, että olen sinkku opiskelija posauksen yksiössäni Oulussa. Joka alakaa seuraavaksi syömään makaronilaatikkoa ja neulomaan pienen pieniä sukkia Suvi Teräsniskan tahtiin ja käy illalla saunassa omalla vakisaunavuorollaan. Ja laittaa ajoissa nukkumaan. Vaikka huomenna onki vapaapäivä.

Briefly in English: Started my studies again after summer. Even I love summer and it isn't so lovely to be back at Oulu, it's still great to be back studying again!