Happy birthday sulle.

Okei, väitin vielä viime viikolla, etten aijo muistaa PikkuMustaa mitenkään, mutta sitten halusin kuitenki tehä jotaki vähän erilaista meijän yksivuotisen taipaleen kunniaksi. Meikäläinen ei ole todellakaan ollut mikään suunnaton suksee, enkä ees haluakaan olla. En ehkä tällä kokoonpanolla. Sillon ko alotin kirjottelun, minulla ei oikiastaan ollu mitään ajatusta siitä, mitä haluaisin kirijottaa. Minä vaan halusin kirjottaa jotaki. Matkan varrella on muotoutunu ajatuksia siitä, mihin suuntaan tätä voisi viiä ja minkälaisista asioista haluaisin kirijottaa, mutta ehkä sitten joskus. Tämä on nyt tämmöne, eääh, livestyle (? :DDD) -blogi, jonka ensisijainen tarkotus on ollu alusta asti jakaa omia kuulumisia ja ajatuksia ystäville ja kavereille.

Välillä oon kyllä miettiny lopettamista, koska oon kokenu kirijottamisen suhteen semmosta alisuoriutumista. En viitsi omalla naamallani kirjottaa ihan kaikkia sitä, mikä meikäläisen korvien välissä milloinkin vilistää. :------D Tai viitsin, mutta en julukisesti, koska kaikki ei välttämättä aina ymmärrä omintakeista huumoriani ja tapaa liioitella ja vetää överiksi.

No mutta, siihen spesiaalijuttuun, joka tulee tässä:

Pätkä Robinia by meisi! :----------D Antakaa anteeksi mikäli joku erehtyi kuuntelemaan ja koki suunnatonta tuskaa videon aikana (tai antakaa yleensäki anteeksi se, että laulan Robinia). Oli pakko tehä sanoituksiin oma pieni muokkaus, ko se on juminu tommosena meikäläisen kuuloradalle. Fiksut tajuu. ;) On kyllä ihan kauhia kattella omaa venkoilua ja kiemurtelua tuossa webbikameran eessä ja tiiän, laatu on ihan häikäisevän huippua, mutta tällä mahtimasiinalla alias Toshiballa ei palijon parempaan pysty. Ääniki kuuluu vähän heikosti, ihan niinkö oisin hissutellu koko piisin, mutta ko en viittiny tunkia naamaa ihan kiinni koneeseen, että se mikki ottais vähän paremmin. Ei se nimittäin niin kaunis ole. :D Voisin vetää tähän vielä kootut selitykset siitä, että lunssa oli puskemassa päälle (tuossa vaiheessa tosin ääni vielä kuiten kuluki, toisin ko tänään, video on maanantailta) ja oisinhan minä voinu reenata tuota vähän pidempään ko kaks minsaa ennenkö vejin sen nauhalle mutta ääh. Ei sole niin vakavaa. Pitäisi vissiin myös hienosäätää tuota meikäläisen ässää laulaessa... Lopun nolo lentopusu on teille kaikille ihanille, jokka käyttä täällä säännöllisesti lukemassa meikäläisen sepustuksia. <3

Ja ohan mulla vielä vähän oma lehemä ojassa kylijellään tässä, mutta ei siitä sen enempää. 

Toivotaan nyt, että tämä toimii. Oon tapellu koko aamun Bloggerin kanssa, ko se ei suostunu lataamaan tuota videota suoraan koneelta tänne ja lopulta jou'uin laittamaan sen Youtuben kautta.  Se ei ole siellä julukisena, eli että löy'ä sitä hakemalla (ei sillä, että kukaan sitä haluaisi sieltä ees löytää). :D 

Mutta niin, hyvää synttäriä PikkuMustan Päiväkirjat ja thäng juu kaikille, jokka minua oletta tämän projektin kanssa tässä vuojen aikana tukeneet, ja tietysti kaikille, jokka joskus on tätä vaivautuneet lukemaan. 

Briefly in English: Happy Birthday for my blog! It's now officially one year old baby. It's been a nice year and I want to thank you everyone! I keep going on and try to do my best.

Hei, ootte idioottei, kaikki te naiset.

Oon ihan vastikään tutustunut maan mainioon Lapin kollegaan (tämä "kollega" on nyt kyllä vähän kyseenalainen ilimaus ko minuahan ei hyvällä tahollakaan voi sanoa kovin kummoiseksi bloggaajaksi), eli Ikisinkkuun ja täytyy sanoa, että oon nyt meleko monta iltaa viettäny nauraen pissit housuissa ja silimät veessä. Siinäpä vasta nainen! Täytyy hattua nostaa, sen verran mahtavalla tavalla irtoaa huumoria elämästä ja etenki niistä miehistä. Tunnistan itteni hyvin monesta kohtaa juttuja, niin huumorin ko yleisen habituksenki osalta. Se on parhautta ko joku osaa nauraa itelleen ja olla muutenki rehti ja suorasukainen jutuissaan. Ja tehä pilaa ihan kaikesta. 

Ja ennen kaikkia; aijon vakavasti kokeilla selluliitistä eroon pääsemiseen kuivakuppausta, kiitti vinkistä. No, en ehkä kokeile sitä ihan just nyt heti, mutta hyvissä ajoin ennen seuraavaa kesää. Well hello tulevat kuumat kesäkuukau'et ja bikinit! Tsiigatkaa mun pebaa ja sen silimiähivelevää kauneutta.

No, päiväunelmat sikseen, pointti tässä jutussa oli se, että päätin poimia Ikisinkun kyssärit yleisestä haasteesta viime kesältä tänne ja vastailla niihin, niin tulleepahan tänne meikäläisen lokiinki jotaki muutaki, ko vinetystä siitä, miten opiskelu on ressaavaa ja huokailua siitä ihanuuesta, että on perjantai.

1. Mitä ihan oikeasti haluaisit sanoa juuri sille ihmiselle, joka mielessäsi eniten pyörii?

- Kauhia pohinta päällä siitä, kuka siellä pyörii eniten. Sitten en osannu päättää kahen väliltä ja tulin siihen tulokseen, että haluaisin sanoa toiselle "vittu miten palijon sinä minua satutit ja siitä huolimatta minä sinusta vaan niin kovin tykkään." ja sitten toiselle "tykkään sinusta. lujaa." Tai jotain tämmöstä. Ehkä paremmin muotoiltuna, eli minun tapauksessani runsaan rönsyilevänä avautumisena, joka sisältää mutkikkaita sivulauserakenteita.

2. Miksi et sano sitä hänelle itselleen suoraan?

- Koska olen pelekuri? Koska aika ei ole kypsä? Ehkä sanonkin? Riittääkö, jos sanon, että prosessi on vaiheessa. 

3. Etkö joskus oikeasti tiedä, vai väitätkö olevasi tietämätön vain siksi, ettet loukkaisi jonkun tunteita?

- Ei, en minä kyllä aina todellakaan tiedä, en varsinkaan silloin, jos joku sanoo ei ja tarkoittaakin sillä joo. Joku on joskus väittäny tätä naisten tavaksi kommunikoida, mutta jos näin on niin minulla on sitten net miesten putkiaivot. 

4. Loukkaannutko helposti?

- En minä kyllä yleensä. Ei sitä kovana vittuilijana kärsi. :D Vaan jos joku sanoo jotain oikiasti pahaa tarkoittaen ja ilikiästi niin toki, miksi en loukkaantuisi. Mutta kyllä minun (huono) huumorintaju aika palijon kestää. 

5. Kaadut keskellä kauppaa, housusi repeävät ja maitopurkki rikkoutuu syliisi. Itkettääkö vai naurattaako?

- Naurattaa. Paitsi jos on kuukauen suositut niin silloin todennäköisesti itkettää. :D

6. Kävelikö ihastuksesi juuri sisään samaan kauppaan edellisessä tilanteessa? Oletko siis niitä ihmisiä, joiden elämästä voisi kirjoittaa romanttisen naisten hömppä-bestsellerin?

- Minä oon just se tyyppi, joka unohtaa miten puhutaan, kävellään ja yleensäkään tehään mitään motorisesti haastavaa tai oikiastaan mitään sillon, ko joku mahtava mies tallustelee näkökenttään. Ja usein meikäläisen naamassa on jotain pahasti pielessä sillon, hampaan välissä pinaattia vaikken ois kuukauteen syöny sitä ja muutki tähet taivaalla ihan vituillaan.

7. Mikä asia sinussa on eniten pielessä?

- Tämä kysymys on vahavasti jokapäiväisen pohodinnan alla. :----D No ei kai. Ehkä se, että minulla on vaikeus luottaa ihimisiin ja jonkinasteinen sitoutumiskammo, oon palijon herkkiksempi ko mitä useimmiten annan ymmärtää ja oon vaan ihan tavallinen ihiminen kaikkine huonoine puolineni ja heikkouksineni. Nii ja sitten se, että oon kovaääninen enkä ole koskaan hilijaa. 

8. Hymy sponssaa sinulle ilmaisen kauneusleikkauksen: minkä valitset?

- Kauneusleikkauksen? Minä voisin ottaa jonku kiinteyttävän hoijon. :D Hmm, ehkä tekisin jotain leualleni ja kiristäisin sitä löysää siellä alapuolella. Tai ottaisin jonku tissien uuelleenmuotoilun. Vai voiko kauneusleikkauksilla tehä jotaki löllöille käsivarsille? :D Jotain pientä ja muille näennäisesti huomaamatonta, mutta oman mieleni parantamiseksi. Tai sitten en vaan menis mihinkään, mitä Hymy sponssaa. On se vaihtoehto sekin. 

9. Miten poistat glitterlakan kynsistäsi?

- En tiiä, en käytä glitterlakkaa!

10. Kymmenen vuoden päästä: missä olet, mitä teet ja kenen kanssa?

- Oisin kolkytkaks ja minulla on toivottavasti mies ja lapsia, sekä koiria, oon töissä ja mulla on kiva talo. Vapaa-aikaani kulutan itelleni nautinnollisten asioitten parissa ja olen tasasen onnellinen semmosiin elämän perusjuttuihin. Se klisee, jos ymmärrätte mitä tarkotan.

11. Menet naimisiin: alatko pihdata?

- En todellakaan. :DDDDDD

Siinäpä nuot. Minen ala keksiä kysymyksiä, ko ei niihin kukaan kuitenkaan halua koskaan vastata. Nyt minä palaan takasin lukemaan Ikisinkkua (enkä suinkaan tenttikirijaa, niinkö pitäisi), nauttikaa tet näistä huonosta vastauksista. :D Ei ollu ees ainuatakaan kuvaa, millä piristää tätä! No mutta, palataanpa taasen. 

Briefly in English: Found this lovely blog called "Ikisinkku". I've been reading it few days now and laughed my ass off. She has a great sense of humour. Maybe that's because she's from Lapland like I am. I understand and agree completely. :-----D And also because the blog is mostly about men...

I am the perfect gentleman.

Hyvää maanantaita vaan kaikille.

Tai tiijä siitä niin hyvästä, oon heränny tänään 4.45, meinasin saaha itkupotkuraivarin tilastotieteen luennolla ko en tajuu enkä osaa, olo on kipiä ja palelluin matkalla postilta kämpille. 

Kalenteri näyttää lohuttomalta ja samoin ilima ulukona ja mieli vois olla musta. Halicardille löytyis käyttöä, vaan ko ei ole ketään kelle vilauttaa sitä.

Mutta sitten söin kaurapuuroa ja pilttiä ja huomasin, että Spotify toimii taas ja mietin että katon Suomen Huippumalli haussa ja meen sen jäläkeen nukkumaan. Viis siitä, että mulla on vaan tämä viikko aikaa lukia autismi-tenttikirija tai että en oo käyny kaupassa, enkä siivonnu. Enkä purkanu laukkua.

Viikonloppuna sain kuitenki juhulia ihanaa pikkurinsessaa ja sain mukavia kuvia, söin mahan täyteen käristystä ja kakkua sekä lenkkeilin hyvässä seurassa. 

Ja mikä tärkeintä, tänään sain mahtumaan jalakaan net liian pieninä kirppikseltä ostetut farkut! Hyvä minä. 

Mutta nyt jonneki tosi olennaisten asioitten pariin, kuten vaikkapa askartelemaan lumihiutaleita ja juomaan teetä.

Briefly in English: Lazy Monday. I don't feel like doing anything, so I'll just sit down and chill out this evening.

Ollaan yksi ja ainoa.

Jokin tätäki vanahaa vielä öisin valavottaa ja saa venyttämään nukkumaanmenoaikaa liian monella tunnilla. Nimittäin lukeminen.

Toissa iltana tein sitä niinkin narsistisesta näkökulumasta, että luin tätä blogiani ja tekstejä taaksepäin ja bongasin samalla tuhat ja yksi kirijotusvirhettä. Logopedin luki- ja kirotushäiriö. Eiku. :)

Pakko myöntää, että hieman huvittuneena silimäilin näitä tämän syksyn tuotoksia, jokka tuntuu toistavan yhtä ja samaa kaavaa. Mulla on kiire, minua väsyttää, mutta jaksaa jaksaa, ja sitten koittaa perjantai, ah ihanaa, en tee yhtään mitään. Mutta sitäpä se meikäläisen elämä on. Pähkinänkuoressa.

Jos minulla olisi joku jeleppaamassa tuossa fotoamisessa, voisin tehä vaikka koosteen siitä, miltä meikäläisen pukeutuminen näyttää viikon aikana, koska se vaihtelee niin fiiliksen mukaan laijasta laitaan, mutta semmone ois tuskin mielekäs minään peiliposena. Mutta katsellaan ja mietitään.

Tänäänkin on ihana perjantai ja lähen kohta ottamaan suuntia kohti Sallaa. Tajusin myös, että ens viikolla tulee täyteen vuosi tätä skriivailua. En kyllä ajatellu juhulistaa päivää mitenkään erityisemmin. :----D Sovittakoon, että juhulat pietään viikonloppuna Siilin kaksvee partyjen yhteyessä. 

Hyvää viikonloppua kaikille, minä rupian nyt viimeistelemään pakkaamisen!

Briefly in English: Have a nice weekend, everyone! Remember to relax and enjoy.

Se on jossain, jossain, ja me löydämme sen.

Meikäläista kuttuis kovasti kauhia vuori tiskaamattomia astioita ja pyykitki vois lapehtia kaappiin, mutta taijampa kuitenki pyhittää pienen hetken kirijottelulle ja kertoilla vaikka opiskelun ihanuuesta!

Oon nimittäin raahannu tänään aika pinkan tenttikirijallisuutta lipastolta kotia ja joutunu tulemaan bussilla, joka kiertää väärällä puolelle väläkkyä kylää ja raahannu niitä selekä vääränä kämpille. Yksi kirija ei mahtunu ees reppuun, joten kannoin sitä kunnon koululaisen olosena sylissä... Kellohan näytti tässä vaiheessa käyvän jo viittä ja viimisiä hetkiäni lipastolla piristi tilastotieteen luennot aikavälillä 14.15-16.30. Ah.

Siinäpä noita! Mieltä ja aivoja, oppimisvaikeuksien neuropsykologista näkökulumaa, autismin kirjoa, psykolingvistiikkaa ja vielä vähän neuropsykologiaa. Voitte huvin vuoksi yhistellä, että mikä on mikä. Näitä pitäis tässä kahalailla enemmän ja vähemmän ennen joululomaa läpi. Ja niin, kuvasta puuttuu Lapset kieltä käyttämässä, joka mulla on onneksi hieman keviämmässä muodossa.

Tällä hetkellähän elelen semmosessa parin viikon kuplassa, jonka suurin ressi on huomenna väännettävät kaksi kliinisen työskentelyn & ammattietiikan esseetä plus puheterapian alkulausunto sekä ens viikon kaks viimistä kiti-kertaa. Mutta hyvin pian näyttää tältä:

Tadaa! Tiedossa muutama ihan huippukiva päivä ja sitten tenttirupeaman eka tentti. Ja ko pään saa auki, ei loppua näy... Lietsoakseni pientä ahistusta voisinki listata tähän ennen joululomaa setvittävät tentit päivämäärineen.

Eli here we go:

pe 23.11. Kehitysvammaisuus & autismi  (luennot + kaks kirijaa, Lapset kieltä käyttämässä (osin) ja Autismin kirjo ja kuntoutus)

ma 26.11. Äänihäiriöiden lääketieteellinen tutkimus & hoito (luennot, ja arvatkaapa kuka on tuossa luentojen ja tentin välisenä viikonloppuna lauantaina Sabatonin keikalla :)))) )

ke 5.12. Neurologia & neuroanatomia (luennot)

pe 14.12. Psykolingvistiikka (luennot, 15 kysymystä joista tenttiin tulee nelijä ja kolomeen vastataan)

ma 17.12. Psykolingvistiikka (kirjatentti)

ti 18.12. Tilastotieteen peruskurssi (luennot, hirviä kurssi, en tiiä miten ikinä rääpin tämän kurssin kasaan ko nukahtelen sinne luennolle...)

ke 19.12. Kliininen neuropsykologia (luennot + kaks kirjaa, Oppimisvaikeudet - neuropsykologinen näkökulma ja Fundamentals of human neuropsychology osin, sekä suositeltavana kertausmateriaalina Mieli ja aivot - Kognitiivisen neurotieteen oppikirja osin)

Eniten huolettaa tuo vika tentti, ko se ei varmaan ole mikään heleppo, kirijat ei oo heleppoja ja ajankohta on äärimmäisen paska ko vähän luulen, että tuossa vaiheessa meen semmosella rääpi perkele kasaan niin pääset lomalle -asenteella... Ja tilastotiede, voi tilastotiede. Tulee ihan liikaa lukion matikka mieleen. Ja vaikka minä kyllä matikkaa osaanki, jo pelekästään asennevamma tuota kurssia kohtaan on niin kova ettei hyvä heilu. Mutta tuon jäläkeen oon kyllä lomani niin ansainnu! Ja ai niin, pitäähän meijän tosiaan saaha se kielellisen tietoisuuen ryhymän ohojaaminen pakettiin ja palauttaa harjotusraportti, mikä ei tosin onneksi tule olemaan mikään kovin kauhia keissi. 

Ollaan onneksi tehty sitä tässä harijottelun ohella koko ajan ja oon sitä paitsi alottanu sunnuntain tylsyyksissäni sen koostamisenki jo, että no hätä. Siihenki liittyy sitten vielä pientä oheistoimintaa, mutta aika tenttiinlukemispainotteinen loppuvuosi tulee opiskelujen osalta. Jotain puhetta tais olla jostain erityiskysymyksen suorittamisesta joulukuun alussa, saa nähä riittääkö aika ja kestääkö pää. :) Demot tältä syksyltä tulee onneksi tuossa kurssien ohessa, eikä niitten eteen tartte tehä sen kummempia ko olla läsnä. Ei kyllä päästä lomille turhan aikasin... No, viime vuonna joululoma tais alakaaki jo tyyliin 13. päivä joulukuuta, että sitä haikeu'ella muistellessa. :)

Eihän minulla oikiasti ees olis ihan noin palijon hommaa, mutta oon ottanu tuon psykolingvistiikan tosiaan tuonne ylimääräsenä. Toisena ylimääräsenä oon jo tälle syksylle tosiaan suorittanu sen audiologian & audiometrian kurssin, mikä onki itte asiassa ainut tältä syksyltä toistaiseksi tipahtanu opintopojo, kokonaista 1,5 sellaista. Yhteensä minulla on koossa 63 suoritettua pojoa, mikä tuntuu aika vähäseltä vielä. No, syksyn jäläkeen se täydentyy ainaki 30 pojolla. Mikäli kaikki menee läpi. :-------D

Erittäin hyvä, että tein viime keväänä kehityspsyka I & II ko nuot psykat on tuossa matkalla muuttuneet (muuten ois saanu käyä lisää psykaa tuon kliinisen neuropsykan lisäksi vielä tänä syksynä) ja muina lukujärjestyksen ulukopuolisina tuli tehtyä lastenneurologia sekä kuntoutustutkimus ja yhen opintopisteen erityiskysymys moniammatillisuuesta. Kirjotetun kielen häiriöiden missaaminen harmittaa vähän vieläki, mutta no, minkäs teet.

Jottei liian heleppoa olis, kevääksi on jo suunnitteilla muutaman ylimääräsen kurssin nappaaminen kalenteriin, esimerkiksi kai kuulovamma-kurssi. Ainaki kielitiede & fonetiikka ois tarkotus olla tämän vuojen jäläkeen paketissa, samoin vissiin psykologia. Lääketieteen opintojaki ollaan ainaki aikataulutettu niin, että net ois paketissa keväällä, mikäli vaan kaikki puuttuvat kurssit järijestetään. Tosin saa nähä sitten, että kuinka tiukat aikataulut tulee, ko se ensimmäinen terapiajaksoki alakaa keväällä. Artikulaatioterapiaa, wiii. 

No mutta, nyt suuntaan ajatukseni hieman lähemmäs ja tuonne tiskien pariin, siellä nimittäin oottaa tämmönen kiva juttu:

Tiskikaaos! Senki vois toki muuten jättää aamuksi, ko huomenna ei oikiasti olis ko tilastotieteen LÄSNÄOLOPAKOLLISET harkat, mutta meijänhän pitää toki mennä meleko aamusta väsäämään net esseet loppuun. Tätä se on se logopedin elämä, jos kalenteri sanoo vapaapäivä, oikiasti se tarkottaa "tee niitä hommia, joita et muulloin kerkiä". No, eipä tuo ees oikia vapaapäivä ole. Vapaapäiviä ei itte asiassa ole meikäläisen kalenterissa näkyny sitten syyskuun, enemmän tai vähemmän täyttä viikkoa on tehty. Tämän viikon torstaina olis semmonen, paitti että sillon on illalla afasiakerho ja meijän pitänee Leenan kans kattoa kauhu-dvd kiti-ryhymän seurantakerrastaki joskus.

MUTTA, nyt net tiskit. Ja pyykit. Nähellään jos tenttikirijat ei tapa alleen! Viikonlopun vietän isänpäivän merkeissä kotona, mutta palataan astialle varmaan viimeistään ens viikolla, ehkä jopa ennen sitä. Jos tulee asiaa. 

Briefly in English: Have to study really hard before Christmas holiday. Oh yes, my thoughts are already there, even though I have seven tests before it. Well, I suppose the time flies quickly when you have so much to do and not so much time... But now some dishes and laundry before bed time!

You put your arms around me.

Ja se on jälleen kerran sunnuntai. 

Eilen kävin leikkimässä pikkuautoilla ja juoksemassa etten myöhästyisi bussista. Vaihoin myös jouluverhot ikkunaan, ko nethän voi hyvin laittaa jo marraskuun alussa. Piristää ees vähän jotenki tuota surkiaa, märkää ja lumetonta maisemaa ikkunan takana. Tekisi mieli myös askarrella lumihiutaleita ikkunaan, ettei näkisi tuota surkeutta. 

Paskat ko se lumi kävi maassa niin aikasten, että ei tuo surkia syksy enää tunnu missään ko kaipaan jo nyt eli Oulun aikatauluissa varmaan melekeen kuukauen etuajassa sitä lunta!

No mutta, eilen fiilistelin pyhäinpäivän hengessä kynttilöitä ja jouluverhoja ikkunassa: 

Khyylll. Mustat jouluverhot, joissa on valakosia, hopeisia ja kait vissiin vähän niinkö harmaita tähtiä. (Joo, vain minä voin ostaa jouluverhotki mustana.) Ja sitten niitten kaverina punaiset sydänlankaverhot. Tykkään. Ainut vaan, että noilla ei pysty samanlaiseen täy'elliseen peittävyyteen ko niillä meikäläisen normiverhoilla, mikä vaatii vähän totuttelua. Mutta koska minulla on enivei vähän suunnitelmia tuohon ikkunaan joulua kohen, ei se haittaakaan, vaikka net ei ihan täysin peitykään verhoilla. :)

Mutta niistä joulujutuista sitten tuonnenpana. Ja ai niin, tuo viiminen on sitten ihan vaan tommone randomnäpsäsy siitä, ko tosiaan polttelin kynttilöitä ja minusta tuo puu-ukkeli ja pullo muodostaa tahattomasti aika jännän yhistelmän. :)

Mutta joo, nyt lähen setvimään pyykkijuttuja, oon tässä kokkaillu taas tyyliin taijo ruokaa siitä mitä jääkaapista löytyy, ko et jaksa käyä kaupassa ja meinasin vielä tälle päivää reippailla Linnanmaalle kahaveelle. Pitänee siis varmaan tiskataki tässä. 

Hyvät alakavat viikot kaikille jo tässä vaiheessa! 

Briefly in English: Christmas comes early this year. My new curtains. White, silver and grey stars at black background and red hearts.

I'll sing it one last time for you.

Oon ihan pähkinöinä tästä Vain elämää -ohojelmasta. 

Musiikki on ihan mieletön juttu ja oon siitä onnekkaassa asemassa, että en hylijeksi juuri mitään genreä sen sisällä. Oon esimerkiksi 5-vuotiaana ollu ihan lovena Sillanpään Jartsaan, ja minusta se rokkaa edelleen ihan rankasti. Ja on oikiasti ihan mahtava persoona, voe että minä haluaisin joskus tavata sen! :---D Nylon Beatia kuuntelin ala-asteella ja synttäripileet ei ollu mitkään, ellei siellä soinu Nylon Beat. Vaikka tämän hetkinen Erin ei ehkä niin hirviästi iskekään, kunnioitan sitä naista siitä, että se tekee raikkaasti omaa juttuansa. 

Katri Helenaa tuskin tarttee ees mainita, se ei selittelyjä kaipaa, ja Kaija Koo on vaan ihan mahtava voimanainen, jonka piisien tahissa meikäläinen itkee harva se päivä tai lauleskelee niitä muuten vaan. Jonne Aaron ja Neumann on oikiastaan ainoita, joista meikällä ei oo oikeen minkäänlaista fiilistä, tai no, Negative on ollu meikälle vähän negatiivinen juttu (:-----D), mutta Jonne Aaronin muille tekemät piisit on ollu ihan toimivia. Ja voiko nyt jotain Dingoa olla huomioimatta, itteki oon hyppiny Autiotalon tahissa discossa ja laulanu Levotonta tuhkimoa karaokessa. Cheek on tuosta porukasta se, johon oon suhtautunu selevän halaveksuvasti (voiko näin sanoa? :D) mutta ensimmäinen särö meikäläisen inhoon oli kyllä se Syypää sun hymyyn, ja nyt ko oon kattonu tuota Vain elämää, niin voe pojat. Minä oon ihan myyty! 

Ja jotenki tämä koko idea, tommoset tyypit versioimassa toisiaan. Jotenki oon ihan tippa linssissä näitten piisien kans ja huoh. Musiikki on jotenki ihan rajatonta ja mitä mahollisuuksia siinä on! Miten eri tavoin asioita voi tehä ja minkälaisia tunteita se musiikki saa pintaan. Niin ja tietenki se, miten pieniä net jipot loppujen lopuksi on, joilla tehä piisistä omannäköinen ja oma. 

Alakaa laulattaa. 

Vähän sama niinkö kattoo Smashiä, niin alakaa laulattaa ja tanssituttaa.

Briefly in English: Music, it makes me crazy.