Kaiho ja uhma sekoittuu.

Terkkuja erittäin kylymästä ja märästä Oulusta. Aamulla satoi lunta, ja päivällä se muuttu jäätäväksi vesisateeksi. Olin aikonu tehä tänään bataattimuhennosta lihapyöryköitten kaveriksi, mutta sai kyllä jäähä bataatti tällä kertaa kauppaan ko ei huvittanu kastua yhtään enempää ko oli pakko. Vaikka en vielä haluaisikaan luopua syksyn pimey'estä, saisi kyllä mieluummin kuitenki sataa lunta ko mitä vettä tai räntää.

Kämpille tullessani päätin vähän luoda ympärille kodikasta tunnelmaa ja lämpöä ja pistin tuikut palamaan ja valo-oksaan valon. Nyt täällä tuoksuu ihanasti kynttilöille ja on palijon mukavampi istua kattelemassa ko ulukona sataa ja on harmaata. Tiiättehän semmosen kynttilöitten tuoksun, mulla tulee siitä aina mieleen koti. 

Enivei, tulin tännne pyykinpesemisen ja muun välissä julukasemaan pienen kevennyksen, jonka unohin eilen. Kävin nimittäin tosiaan siellä Joutsensillan Seppälässäki eilen, ja bongasin tämmösen:

Hieman ehkä hajosin. :---------D Tämän myötä toivottelenki kaikille erittäin hupaisaa tiistaipäivän jatkoa, minä ripustan pyykit kuivumaan ja syön ja alan sitten kaikessa rauhassa neuloa sukkaa.

Briefly in English: Something funny I saw yesterday.

Kuinka noin vieraan voi tuntea jo näin.

Minusta on tullu vanaha ja mukavuuenhaluinen! 

Kävin nimittäin hakemassa itelleni talavikengät. Ja vieläpä kaksin kappalein. No, en tiiä voiko tätä kohtuutonta rahankäyttöä pistää vanahuuen piikkiin, mutta. Otin ittiäni niskasta kiinni ja totesin, että hyviä kenkiä ei voi saaha halavalla. Tai voi, mutta ei yleensä saa. Ja tämmösen jalakavammasen niinkö meikä on syytä ostaa semmoset, joilla käveleminen on vähän laadukkaampaa ko viien markan wannabe-uggeilla. Kriteereinä näille talavikengille olikin sitten tosiaan se, että a) niillä pitää pystyä kävelemään (no kukapa oisi ikinä arvannu, että tämmöstä vois vaatia kengiltä!) ja b) niitten täytyy olla lämpimät, sekä mukavat.

Luovuin myös siitä toivosta, että kirppiksellä ois tullu mitään hyviä popoja vastaan.

Niinpä ko Koo-clubipäivät pämäytti parit tarjoukset ilimoille, meikäläinen suuntasi juosten (no okei, kävellen, ko pyörä on Marjuskalla lainassa) keskustaan kokeilemaan kenkiä. Bongasin netistä etukäteen kolome eri vaihtoehtoa ja matkalla kaupunkiin ajatukseni selekenivät siihen malliin, että mikäli luoja suo, talutan sieltä ulos kahet kaverit. Ja näinhän siinä sitten kävi. Näitten ois kyllä parempi piettää minun vammaset jalat lämpiminä ja kuivina talaven tuiskuissa (tai Oulun märässä loskassa). 

Pahoittelen näitä paskoja kuvia, hermot ei riittäny parempaan taidepläjäykseen. Huomatkaa, miten kumpienkin kenkuleitten kohalla korostin tuon karvavuoren olemassaoloa. En nyt tiiä, onko nämät mitään superlämpimiä, mutta toivo on korkialla. Saappaat on tosiaan ihan yksinkertaiset mustat varresta rypytetyt iliman korkoa tai mitään, pienellä twistillä tuolla takana, eli noilla niittirenksuilla. Keinonahkaa, mutta toivottavasti kestää käytössä. Alemmat eli punaset nilikkurit onki sitten ihan aitoa nahkaa (hintaki oli muuten heti sen mukainen) ja karvavuorella netkin. Väri ei ehkä oo luonnossa ihan noin kirkas punanen. Otin nämät punasena, ko halusin vähän jotain persoonaa peliin ja mustat (susirumat!) nahkamaiharit meikältä jo löytyy kaapista.

Hintaa oliki sitten niin palijon, että en ees kehtaa tunnustaa, kaikki joilla kiinnostaa voi käyä Kookengän sivuilta kurkkimassa. Sanottakoon, että en oo ikinä pistäny kenkiin näin palijon massia. :D Meikäläisen kengät ko on yleensä tasoa HM... Ja net kengäthän on yleensä laadulta hintansa mukaisia. Tosin käytän kenkiä vissiin niin nätisti (ja nyt ei lasketa sitä, että yksistä korkkareista puuttuu toinen kantalappu), että esimerkiksi HM:n vuonna 2008 ostetut kympin ballerinat alako hajoilla vasta tänä kesänä. Aika kova suoritus minusta!

Mutta joo, eipä mulla sen ihimeempiä, voisin alakaa touhuta tässä vielä jotain pientä ennen nukkumaanmenoa. Olokoot minun ja nuitten kenkien yhteiset kilometrit pitkät ja antoisat.

Briefly in English: I bought new shoes. Two pairs. I think I've gone mad.

Tänään tiedät mitä vapaus tarkoittaa.

Sunnuntai-iltaa kaikille. 

Kattelen tässä telekkaria ja kello alakais kääntyä semmoseen asentoon, että kohta joutais jo unille. Ennen sitä pitäis kyllä vielä laittaa pyykit kuivumaan ja tiskata. Oon tänään ollu niin aikaansaava, että oon vähän järjestelly paikkoja ja imuroinu, sekä käyny kaupasta ruokajuttuja. Ja kävinhän minä tunnin lenkinki tuossa illalla.

Ja ae niin, ohan met tehty Leenan kans meijän kitin lopullinen suunnitelmaki lopultaki valamiiksi. 

Lauantaina meni koko päivä ostoshommissa pääasiallisesti Zeppeliinissä (tai Kempeliinissä, niinkö met eilen päätettiin). Ja menihän se vähän possuilunki puolelle, mikä oli kyllä tieto jo ennen sinne Kempeliiniin lähtemistä. Käytiin kinkin buffetissa syömässä ja siellähän piti sitten tankata koko rahan eestä. Sen jäläkeen kyllä shopattiin ankarasti monta tuntia, mutta eihän sitä Kempeliinistä voinu paluumatkalle lähtiä iliman Arnoldsin donitseja, siellä ko sattuu olemaan Oulun seu'un ainut semmonen. Donitsien jäläkeen lähettiin Marjon kans kuluttamaan niitä lenkille, mutta jotta homma pysyisi tasapainossa, nautiskeltiin vielä iltapalaksi nacholautasia kera erittäin paskan elokuvan. Kulautin oman lautaseni alas yhellä Happy Joella. 

Eli kuten sanoin, possuiluksihan se meni, mutta se sallittakoon minulle. Tänäänki oon kyllä syöny herkkulakostani poiketen mustikkapiirakkaa, mutta se oli hyvin kevyttä, ko Leena ajattelee minun linjoja. Ja kaikki pojot minulle, ko en lauantaina syöny _ainuttakaan_ karkkia, vaikka semmosiaki oli kyllä tarjolla. 

Ja positiivisena uutisena kerrottakoon, että lauantaina sain farkut jo jalakaan iliman suurempia ongelmia. Joten suuntaus on hyvä. 

Plus että löysinhän minä siltä shoppailureissulta jopa uuen hameen itelleni, jonka laitan ehottomasti päälle meijän tuleviin nallekarkkipileisiin. Ja hei, oon muuten pistäny tänään toteutukseen ensimmäiset joululahajat, mutta niistä ei sen enempää, hih. Lisäksi himoaisin itelleni ihan sikana Better Bodiesin vihiriää camo toppia ja hotpantseja. On net vaan kyllä niin kalliit, että en tiiä. Toisaalta jos ostais net motivoimaan ittiään. 

No, pitää tässä tehä ehkä semmone haluamis/tarvittemislista ja sen jäläkeen priorisoida, että mikä on tärkiää ja mikä ei.

Mutta nyt laitan tiskiveen lämpiämään ja lähen ripustamaan pyykit telineeseen, että pääsen joskus nukkumaanki. Öitä ja alakavaa viikkoa kaikille! 

Briefly in English: Sundays are made for long walks. Also for laundry and dishes...

There's always someone out there cooler than you.

Perjantaita kaikille! Jos ei tarttis riepottaa ittiään koko viikon paikasta toiseen ko hullu, ei tässä päivässä olis kyllä mitään itua. Voiko ihanampaa olla, ko pitkän ja kohtuullisen rankanki viikon jäläkeen tulet kämpille ja voit huokasta ja heittäytyä sohovalle tietäen, että maanantaihin on vielä hetki aikaa ja juuri nyt ei tartte ajatella yhtään mitään, jos ei halua. 

Minä haluan kuitenki nyt ajatella sen verran, että julukasen nämät keskiviikon hortoilukuvat täältä Oulu-huudeilta. Oon ollu hirviän laiska ja ihan liian kiireinen lähtemään kuvaamaan täällä oikiastaan yhtään mitään aijemmin, mutta nyt päätin sitten kuitenki korjata asian. Kummallista, miten energiaa tehä asioita riittää palijon paremmin sillon, ko muutenki on kiire. Tämä syksy on vaan semmone mahtava vuojenaika. Oon energinen ja teen juttuja eikä mistään masennuksesta tai väsymyksestä oo tietoakaan. Tai no, väsyttää, mutta jaksaa silti painaa etiäpäin. Meikäläisen väsyt ja masennukset tulee sitten keväällä ko ilimat alakaa kirkastua, pimey'essä olen omimmillani. Plus että ohan nyt ihan perkeleen komiaa.

Nämät kuvat tuotti hieman päänvaivaa, ko meikäläisellähän ei ole jalustaa kamerassa. Tai yleensäki kuvaaminen tuolla pimiässä. Käjet on harvemmin niin vakaat, että pitkä valotusaika onnistuis kovin hyvin. Mutta pienellä tappelulla sain kuiten aikaseksi jotain omasta mielestäni ihan kohtuullista. Lenkkeilijät katto vähän kieroon ko hypin pimiässä puistossa ja joen rannalla. :------D Oulujoki on minusta hirviän pelottava ja välillä vähän luotaantyöntäväkin, mutta on siinä jotain semmosta kiehtovaa ja mystistäkin, joka houkuttaa tuonne rannalle kattelemaan mustaa ja pyörteilevää vettä. 

Olen hieman fiksaillu näitä kuvia, mutta tunnelma tuolla joen rannalla on tosi unenomainen. Mikäli pääsettä paikan päälle, suosittelen lämpimästi käymään. Itte juoksin tuosta aikasemmin ohi ja en voinu olla tuijottamatta. Alakuloista ja lohdutonta, tummaa syvyyttä jonka pimiästä heijastuu aavemaisesti valoja ja värejä. Väkisinki alakaa miettiä, mitä tumman pinnan alla kytee. Aivan niinkö koko Oulujoki tai se ympäristö piättäis henkiään ja odottaisi hiljaa jotain tapahtuvaksi. Niinkö siitä huolimatta, että vesi virtaa verkkaisesti eteenpäin, se voisi hetkenä minä hyvänsä ryhtyä raivoamaan.

Kasarmintien oranssi puukuja onki sitten jotain ihan muuta. Lämpöisä ja turvallinen, kutsuva. Kultainen katto sekä lattia ja niiden kontrastina mustanpuhuvat rungot. Jos mulla oisi ollut joku kaverina, olisin ehottomasti halunnu ottaa itestäni kuvan noiden puiden alla.

Muutenki on ihan mukava, että näin reilun vuojen asumisen jäläkeen Oulu alakaa pikkuhilijaa tuntua tutulta paikalta, vaikka en edelleenkään kaupungeista ja väenpalijou'esta perusta. Ja kaupungeistaki löytää aina silloin tällöin jotain kaunista, jos vaan osaa ettiä.

Mutta en jou'a jäämään kirijottelemaan enempää fiiliksistäni Oulua kohtaan, ehkä joskus paremmalla ajalla. Nyt täytyypi lähtiä Marjuskan kans kirpparille! Palataan ja ihania syksyisiä hetkiä kaikille! Menkää ulos ja lenkille ja ottakaa musaa mukaan ja nauttikaa.

Briefly in English: Autumn at Oulu.

Missä sä oot, sua etsinyt oon koko elämän.

Huhhuh, kello löi hetki sitten yheksän ja oisin ihan valamis sänkyyn! Kyllä tämä elämä on rankkaa. Särkee päätä ja silimiä ja väsyttää jatkuvasti. Ihan sama vaikka kuinka nukkuis, niin meikä on iltasin tähän aikaan ihan valamista kauraa mönkimään peiton alle. 

Onneksi enää huomenna aamusta kiti-ryhymä ja sen nyt jaksaa vaikka päällään seisten. Ja onneksi sen vetäminen on kivaa. 

Huomenna aijon kyllä käyä lenkillä, saunoa ja mennä aikasten nukkumaan. Ehkä neuloa sukkaa. Ja syyä kaalipataa! En jaksa nyt julukasta sitä reseptiä, jolla sitä tein (ei mulla oikiastaan ees semmosta ole ko vetelin taas ja jälleen ja kerran vähän lonkalta), mutta pakko laittaa kuva siitä, miten koomiselta tuo meisin jäätävän iso valurautapata näyttää tuossa hellalla. :D

Ei ees mahu kunnolla millekään levylle. :--------D No, mullahan on tunnetusti kaikki niin isoa, kuten esimerkiksi ego! Tuo pataki kuvastanee sitä aika hyvin. Muttako meikäläinen on tottunu tekemän tuota ruokaa semmosilla vähän isommilla mitotuksilla. Hartaasti haaveilen siitä, ko voin tekasta tuohon jäätävän ison käristyksen hautumaan leivinuuniin. Jokaisella ittiään kunnioittavalla emännällä on ihan valtava valurautapata. Tai, jos nyt ei ihan valtava, niin valurautapata kuitenki.

Siellä sitä hautuupi, namii. Meikäläisellä tuli tuohon vaan ehkä vähän liian jauhelihaa, ois saanu olla 600 g eikä 400 g. No, hyvää se oli silti (ja sitä on muuten ihan reippaasti myös pakkasessa!)

Mutta nyt minä lähen naamapesulle ja nukkumaan (ei vaan jaksa). Huomenna saatan julukasta net pari kuvaa, jotka onnistuin nappaamaan meikäläisen eilisen puolitoistatuntisen kuvausrupiaman aikana tuolla pitkin Oulujoen rantaa, Tuirabiitsiä ja muita. Kyllä, tykkään hortoilla illalla kameran kans pitkin pimiää puistoa Tuirassa. :)

Nyt kuitenki unia ja öitä kaikille!

Briefly in English: Cabbege stew. Yummy. Too tired to write anything else. :----D Sorry!

Älä mene, älä mene, älä mene nyt kun se tuntuu pahemmalta.

Koska en satasella kerkiä kuitenkaan viikolla kirjottamaan yhtään mitään, päätin näin sunnuntaina ajastaa jotain julkaistavaksi ens viikolle! Eli terveisiä menneisyyestä. Oottelen, että petivaatteet pyörii kuivausrummussa ja sen jäläkeen voin sitten lähtiä lenkille, joten mikäpä olisikaan parempi hetki lisätä tänne uusi resepti!

Joten, tässä tulleepi jotain hyvää!

Herkkusienibroilerivuoka:

200 g herkkusieniä

400 g broilerisuikaleita

4 dl pastaa (mulla jotain täysjyvää)

1 iso sipuli

2 valakosipulin kynttä

juustoraastetta

paketti Aura-juustoa 

1 tlk ananasmurskaa

1 prk ruokakermaa (lisäksi loraus maitoa)

suolaa

mausteita (laitoin ainaki mustapippuria, paprikajauhetta, currya, chilijauhetta)

kananmuna

Pilko sipulit ja kuullota öljyssä paistinpannulla. Lisää broilerit ja mausta. Kun broilerit alkavat olla kypsiä, lisää pilkotut herkkusienet. Anna paistua hetki ja lisää paistinpannulle lopuksi ananastölkki (valuta ensin enimmät mehut pois). Keitä samaan aikaan kattilassa 4 dl valitsemaasi pastaa napakaksi. Sekoita broileri-herkkusieniseos ja pasta keskenään uunivuokaan (yhteen isoon tai kahteen pienempään). Sekoita vuokaan mukaan juustoraaste ja Aura-juusto. Juustojen määrää voi säädellä oman makunsa mukaan, itte laitoin koko paketin Auraa yhteen satsiin ja se tekee ruoasta kyllä melekoisen energiapommin, mutta on kyllä myös erittäin hyvääkin! Sekoita sitten kulhossa keskenään purkki ruokakermaa (+ loraus maitoa) sekä kananmuna ja kaada seos lopuksi vuokaan (olisi hyvä, että pasta ja muut ainekset suurin piirtein peittyvät seoksen alle). Paista uunissa 175 asteessa noin 20 minuuttia. Nauti!

Briefly in English: Chicken and champignon pasta casserole. I have any idea if the name of the food is correctly written in English but I hope you understand what I mean. :----)

We found love.

Oon ihan överisuperfiiliksissä ja pakko tulla avautumaan siitä tännekin; kävin nimittäin siellä juoksemassa ja vetasin ihan puhtaasti vahingossa 47 minuutin lenkin sen about puolen tunnin sijaan. Ei sattunu mihinkään, juoksu kuluki nätisti ja oli vaan niin ihanaa. Kaikista parasta tässä oli se, että mietin vielä tuossa kotikulumilla, että kierränkö vielä vähän pitempää reittiä ko oisin ihan hyvin jaksanu ja ko luulin, että tuli semmone aika lyhyt lenkki. 

Sitten kuitenki tuumasin, ettei pijä vetää ittiänsä ihan sippiin, vaan lopettaa sillon ko tuntuu vielä ihan hyvältä. 

Viikonloppuna valittelin sitä, etten pysty juoksemaan kovin pitkään. Ja kattia kanssa, vejin melekeen samoihin ko mitä viime syksynäki. Helevetti soikoon, minä oikiasti luulin, etten pysty tähän enää ikinä! Ja kattokaa mitä minä just tein. Juoksin melekeen viiskytä minsaa. Ihan samalla keskinopeu'ella ko aina ennenkin. Tuntematta tuskaa tai kipua missään. 

Enkä nyt aijo todellakaan kusta tätä sillä, että oisin yrittämässä heti huomenna uuestaan juoksemaan. Ehei, korkeintaan pe tai la. Tai sitten vasta ens tiistaina seuraavan kerran. 

Voi pojat että on hyvä olla. Hupaisaa tässä on sekin, että olin jo tänään ennen sitä lenkkiä tosiaan polokenu sinne kirpparille ja kaupan kautta takaisin. Sekään ei ees tuntunu yhtään jaloissa. Ainut minkä huomasi, oli se, että on ollu kumpparit päivän jalassa. 

Oli ihan huippua tulla juoksemasta ja painella saunaan. Saunan jäläkeen vetää lärviin huippuhyvää rahkaa mansikoitten ja myslin kans ja äsken nautiskelin vielä ihan mahtavan hyvän suomalaisen omenan. Tämmöstä elämän pitäiski olla. Ylistyssanoja arjen pienille jutuille. :)

Mutta nyt minä venyttelen vähän ja teen vielä hetken juttuja, ennenkö meen nukkumaan. 

Briefly in English: Had a magnificent run today! I'm sooooooooo happy right now. :))))