lauantai 28. heinäkuuta 2012

Voisinks mä olla sulle, olla se tunne.

Lauantaiaamupäivää kaikille! Aattelin, että pitää yrittää huuella ees jotain tännekin välillä, vaikka tietokoneen hankinta onki vielä vähän prosessissa ja tiedostojen pelastaminen edesmenneeltä vaiheessa. Eilen oli tarkotus kertoa hirvipitsalla herkuttelusta, mutta jotenki kummassa unohin koko asian ko aloin syömään sitä pitsaa. :)

Siispä tässä ihastuttava kuva minusta ikuistettuna mamman mahtavalla koneen webbikameralla! Koira herätti meikät tänään seittemältä (se niistä vapaapäivän pitkistä aamu-unista) ja käytyäni sen kans pihalla ja hakemassa Lapin Kansan päätin kaheksalta ruveta kahavin keittoon. Oonki tässä kerenny tälle aamulle tsillailla aamiaispöyässä ja lukia Lapparia, selata viime viikon Annan sohovalla maaten ja syventyä Irvingin Sirkuksen poikaan ko koira nukkuu jaloissa. Ja kaikki tämä ihanassa hilijaisuuessa yöpaita päällä ja villasukat jalassa, ko aurinko kurkkii sisään ikkunoista.

Meisi tykkää. Tämä on kyllä melekeen täydellistä, vaikka ei ihan kuitenkaan.

Nyt mulla on kasvonaamio naamassa (kuten tuosta kuvasta erittäin huonosti näkyy!) ja mietin että jos tekasis jalakakylyvynki vielä. Viikonloppua arvostaa ihan eri tavalla ko on viikon töissä. Vaikka oonki ollu käsittämättömän väsyny ja vittuuntunu koko viikon. Eilenki menin kymmenen jäläkeen jo nukkumaan. Ja työtki on vähän perseestä, ehkä minä oon vaan vähän liian vanaha jo. Mutta köyhä opiskelija ei voi valittaa. Tosin olen miettiny kyllä, että minkä helevetin takia meikän pitää aina vääntää niin tosissaan, ko vähemmälläki pärjäis. Vituttaa tehä kaikki aina niin kunnolla. Saman palakan siitä saa vaan ko muutki.

Mutta jepa, meisi haukkaa ehkä vähän sitä eilistä pitsaa ja lähtee sitten tekemään jalakakylyvyn ja valamistautumaan tähän aurinkoiselta näyttävään päivään. Vaikka mitään erikoista ei tapahtuiskaan. 

Ihanaa lauantaita kaikille, toivottavasti aurinko paistaa ja on syytä hymyillä. Tai ootta syypää jonku hymyyn. Täällä vaan sitä aurinkoa, mutta näillä mennään!

Briefly in English: Lovely Saturday morning! I don't have to be anywhere, the sun is shining and it's easy just do nothing. Reading book at sofa and sipping some coffee. I like! I wish happy and sunny day for everyone! Let's hope that today has many reasons for a smile.

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Anna mun olla syypää sun hymyyn.

Joop, eli siitä koneesta on sitten vissiin emolevy paskana. Joten hilijaisuus täällä jatkunee vielä hetken.

No, meen enivei seuraavaksi kolomeksi viikoksi töi töi, että eipä tässä ois niin aikaakaan skriivailla kauhiasti! Ja kuka tietää, ehkä minä oikiasti keksin itelleni vaikka jotain mukavempaa tekemistä. :)

Palataan ja palellaan tässä Suomen "lämpimässä" kesässä!

Briefly in English: A writing break continues.

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

I set fire to the rain.

Pakko tulla tekemään tämmönen ilimotusluontonen juttu; meikäläisellä oli suunnitelmissa kaikenlaista kirjoteltavaa tänne kuvilla höystettynä, mutta koska tietokone päätti ottaa ja kosahtaa, on net hommat nyt valitettavasti jäissä. 

Luultavasti emolevy sanoi yhteistyösopimuksen irti. Kovalevyn saanee (toivottavasti) vielä pelastettua ja samoin kaikki meikäläisen siellä olevat tiedostot, joista EI ole varmuuskopiota. Tiiän, nyt saa tulla haukkumaan, muttako se kopioiminen on niin jäätävän rasittavaa ja ko kovoki poksuu jo muutenki yli laitojen... Olisi pitänyt ostaa se valokuvakovo jo ajat sitten. Niinpä niin, sano kilipikonna. 

No mutta, eletään toivossa! Tiedottelen ko tiiän miten tilanne kehittyy.

Briefly in English: Computer problems. I'll write again as soon as I know something more.

maanantai 16. heinäkuuta 2012

This is the way I wanna live.

On pitänyt päivittää, mutta pakko myöntää, oon vähän laiskotellu! Oli niin mukava viikonloppu, ettei joutanu palijoa koneella köpöttämään. Tutustuin mukaviin uusiin ihimisiin (tai no, uusiin ja uusiin, ehkä ihan vaan uuteen ja senki ihimisen oon kyllä tienny, en vaan koskaan oikiastaan kunnolla raataillu) ja jubailin pitkästä aikaa monien vanahojen tuttujen kans, tulistelin oikeen urakalla ja muutenki oli vaan hauskaa.

Aattelinki että voisin esitellä net tulistelupaikat missä nyt tuli käytyä ja ensimmäisenä niistä Vallovaaran. Viikonlopun muita kohteita oli Kolmiloukkonen sekä Veikkola, niistä teen varmaanki omat jutut tai sitten yhen yhteisen. Tarkotuksena ois käyä tälle kesälle vielä ainaki Hangasjärven laavulla sekä Salmijoen kurulla. Ja uuestaan tunturin päällä! Joten luontofiilistelyistä kiinnostuneitten kannattaa olla ehottomasti kuulolla, tulossa on lisää näitä sallalaisia maisemia ja mettää. Ja ehkä jotain muutakin.

Mutta muutamat fotot Vallovaaran päältä tulleepi tässä: 

Perjantai-illan tulistelutamineet, tyylikkäämpänä ko tulilla yleensä. :D
Perjantai-ilta ei tosiaan ollu ihan perinteisin eräjormailukeissi, vaan lähettiin poikain kans istumaan hetkeksi iltaa Vallovaaran päälle, joten vaatetus ei ollu ihan niin mettäkamaa ko yleensä. Matkaevääksi ite otin vaan kalskaa, mutta pojilla oli onneksi myös makkaraa. 

Näkymiä näkötornin päältä.
Ilima oli erittäin tuulinen ja harmaa, mikä ei toki haitannu kodassa istumista, päin vastoin, mutta valokuvaaminen oli asteittain hieman haasteellista. Kiikuin kuitenki henkiäni uhaten näkötornin päälle (heke heke) ja onnistuin nappaamaan ainaki yhen kohtuullisen kuvan olosuhteista huolimatta. Välillä tuntu että tuuli tahto repiä meikäläisen ja kameran putkineen matkassaan näkötornin päältä. :D Myöskään kalskatölkistä ei uskaltanu löysätä irti...


Särkynyt syrän.

Kodassa oli kyllä erittäin tunnelmallista istua pelekän nuotion loisteessa ko ulukona tuuli uluvo ja vavisutti kattoa. Tuleen tuijottamisessa on jotain äärimmäisen rauhoittavaa ja terapeuttista. Meillä vierähtiki jätkien kanssa muutama tunti ihan vaan fiilistellessä ja raataillessa, sekä makkaraa syöden. Ja meisi sekä T luonnollisesti nautti muutaman virvokkeen tulistelun ohessa. :)

Kaveri!


Oli kyllä oikein mainio perjantai-ilta, meikäläinen kyllä vaan niin viihtyy nuotion äärellä. Lähettiin yöllä kyliä kohti juuri ennen ko vesisaje alako roimia niskaan. Sitten ajeltiinki vielä muutamat hurut kylillä hienolla biilillä ja lähin minä vielä yön päälle moikkaamaan ihimisiä baarijatkoilleki. Täytyy tunnustaa, että tuli sorruttua vääntämään herrasseurassa kättä ja muutenki oli välillä vähän levotonta (:---------D) mutta ihan mukavasti net jatkot sujui. 

Aamu valkeni kauniina ja meikäläisen pääki oli kirkkaampi ko aikoihin. 

Lauantaina kävin kesämekkoilemassa Vallovaaran lavalla, joskin ihan vaan pihamaalla. Tavoite olisi kyllä päästä joskus lavatansseihin ihan sisälle asti. Kävin myös vähän ennen valomerkkiä paikallisessa veskissä ja yhellä ja baarin jäläkeen meillä oli herrojen kanssa ihan omat jatkot Hakkaraisen parkissa keskellä kylää. Täytyy sanoa, että se oli kyllä virkistävän erilainen tapa viettää aamuyötä. Kuunneltiin musiikkia isolla ja tsillailtiin vaan menemään. Ootettiin kyllä, että joku ois soittanu poliisit visiitille, välillä saattoi nimittäin Metallicat raikata aika kovaa, mutta eipä netkään suoneet meille sitä kunniaa! Ehkä parhaimmat jatkot, joilla oon ollu ikinä. 8) 

Vaikka äijillä onki tapana jaaritella niistä autoista joskus liianki kanssa. 

Briefly in English: At the top of the Vallovaara. A campfire, sausages and a little bit beer. What a great way to spend Friday night!

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Welcome home, sanitarium.

Päivää että pätkähti.

Ajattelin vähän päivittää kuulumisia, ettei ihan lomailemiseksi mene. Vaitioloaikanani oon lähinnä harrastanut kaikenlaista hassuilua Solskin ja Siilin kanssa. Viikonloppuna rillasin ja juotiin hieman punkkua, mutta koska olin niin näläkänen ja unohin fotota eväät, todistusaineistoa tästä tapahtumasta ei ole. Tai jos onkin, se on osastoa mappi ö. :------D

Sunnuntaina teinki sitten ex-tempore reissun Sallatunturin päälle (kyllä, makkaranpaisto tulistelupaikalla, johon on mahollisimman lyhyt kävelymatka voi muuttua kiikkumisreissuksi tunturin päälle) ja aattelin tarjoilla teille muutaman kuvasen sieltä.

Muistui taas mieleen, miksi onkaan niin mukava asua Sallassa. Meikäläinen ähki naama punasena ja hiki valuen sinne nyppylän päälle, varustus oli totta kai täysin epäsopiva tähän tapahtumaan ja kamerastaki loppu akku kesken fiilistelyn. Joitain kuvia sain kuiten napsittua ja jatkoin sitä vielä kameran surkiaaki surkiammalla kameralla. Sinisiä vaaroja silimän kantamattomiin, tuulen suhina korvissa ja ilta-auringon säteet. Hilijasuuen rikko ainuastaan tulen rätinä kodassa.

Onneksi älysin napata lähtiessä mukaan yhen kalskan (vaikka ei sen puoleen, siellä tunturin päällä ois kyllä maistunu vielä vaikka toinenki), ko oli se sinne kiipiäminen sen verran operaatio. Arspa sen ko vaan loikki menemään ja meikäläisen piti muka olla meistä se, joka harrastaa urheilua. Niin varmaan...

No, puolustuksekseni sanottakoon, oon aina ihan hikinen ja punanen, oli urheilusuoritus mikä tahansa. :)

Mutta annetaan kuvien kertoa.







Lämpötila lienee hieman yliliioiteltu. :)




Voittajan on heleppo hymyillä. Näin se kesäloma toimii!


Minun naamasta viis, mutta kattokaa tuota taustaa.
Tervetuloa vaan Sallaan. Jos eksyttä tänne näin kesäaikaan, suosittelen kovasti kiipiämään tuonne Sallatunturin päälle. Itellä oisi tarkotus paremmalla ajalla ja täyden kameran akun kans käyä vielä muutaman kerran uuestaan fiilistelemässä. Niin ja kunnon eväitten kans. :------D Pelekällä makkaralla ja yhellä oluella kovin pitkälle pötkitä... Mutta tosiaan, kyllä minä vaan niin palijon tätä paikkaa rakastan. Muistui taas mieleen, että ei se meno ja meininki tai häikäisevä ihimisten määrä, vaan net maisemat ja tämä ympäristö. Oli ihan mahtava olo tuolla huipulla seistessä. Täältä minä oon lähtösin ja tänne minä kuulun.

Että potentiaaliset erämaan asuttamisesta kiinnostuneet suluhasehokkaat, täältä tunturin päältä voi tulla hakemaan emännän ittelleen! 

Voipi olla, että näitä "paluu perusasioitten pariin" -tekstejä tullee muutama lisääki, tarkotus olisi jatkaa kesäloman viettämistä rehellisten ja yksinkertaisten asioitten parissa. Vielä ko pääsisi ongelle, mökkeilemään ja muutenki seikkailemaan mettän keskelle. Justiinsa tämmöstähän sen elämän pitää ollaki. Tai ainaki kesäloman. 
 
Briefly in English:  In the middle of nowhere. At the top of the Sallatunturi.

tiistai 3. heinäkuuta 2012

En voi tarjota lohtua, sillä olen vain ihminen.

Meikäläisen elämä on tällä hetkellä ja näin kesäloman keskellä aikamoisen tylsää, joten palijoa mitään kertomisen arvosta ei oikeen löy'y. Tänään en oikiastaan ole teheny yhtään mitään muuta, paitsi reenannu pitkästä aikaa. 

Huomenna siivoan ehkä auton, jos sää sallii ja yritän kovasti saaha aamulla aikaseksi juoksulenkin. Ei siis mitään elämää suurempaa. Siksi aattelinki ilimottaa, että elekää ihimetelkö, mikäli tänne laskeutuu jonkin sortin hilijasuus. Se kertoo vaan siitä, että ei ole tapahtunut mitään kirjottamisen arvosta. 

Kirjottaminen muutenki tökkii vähän nyt, joten aattelin tämänki suhteen ottaa hetken kesälomaa. Kirjotan, jos siltä tuntuu ja jotain mielenkiintosta ilimaantuu, mutta en ota asiasta mitään paineita nyt. Oon muutenki vakaasti sitä mieltä, että kellään tuskin kiinnostaa lukia niitä "tänäänkään en teheny yhtään mitään järkevää" juttuja pitemmän päälle. No, niinkö nyt kiinnostaisi lukia meikäläisen juttuja muutenkaan, mutta. :------D

Toivotaan siis aurinkoisia kelejä ja nähellään taas! 

Briefly in English: I'm going to take some rest from writing this blog, because right now I'm my life doesn't happen almost anything (yes, very interesting summer holiday indeed...) I'll write, if something interesting comes up, but I'm not going to take any stress about this blog right now. So, I wish sunny and warm days to everyone and see ya soon!