lauantai 16. maaliskuuta 2013

Lantiosi anna lanteitani piestä.

On se Samuli Putrokin eräänlainen taitaja tuossa suomen kielen vääntelyssä. Alakaa ihan hävettää ko itte olen vaan tämmönen käpy, jonka elämäntehtävä on jauhaa sitä itteänsä. Eli suomeksi sanottuna paskaa. 
 
Hain tosiaan eilen siihen koulutusohojelmista parhaimpaan, eli lottovoittajien koulutusohojelmaan. Harmi ko siihen on vain niin vaikia päästä. En ole uskaltanut tarkistaa vielä, säästän hieman jännitystä (tai pettymystä) huomiselle. Ihan suotavaa olis päässä, sorruin nimittäin laittamaan vaatetilauksen sekä HM:lle että Ellokselle. No, tilasin molemmilta punaset pökät, että jommat kummat lähtee enivei palautukseen, mutta sitten Elloksella sorruin muutamaan kivannäköiseen paitaan... HM:ltä tulee housujen lisäksi kolome pakettia alushousuja. Joiden tarve on kova.

Oon myös tänään siivonnu kämpän ja todennu, että meikäläisellä on jotaki vakavia ongelmia psyyken kans, ko vapaapäivä = siivouspäivä. Ja pyöräytin muuten myös kuus koneellista pyykkiä. Ja sitä ennen kävin kolomen tunnin siivouskeikan. Sekä hakemassa lopultakin Anttilasta synttärilahajan minulle. Joka oli muuten uusin John Irving, meikkipuuteri sekä paketillinen pinnejä. Pitkällisen harkinnan jäläkeen. Oisi himottanu myös mm. Seikkailumuumi-astioita, mutta sitten jotenki kummassa päättelin, että uuden Irvingin parissa saan luultavasti usiamman tylsän illan kulumaan astetta sujuvammin.

Asianomainen possu, minä kiitän! Pus och kräm.

Se siitä ruotsista. Hain myös Alakosta pullon kuoharia. Ai miksi, no vaikka siksi, että siivoustuntipalakkani on korkiampi ko tuntipalakkani ikinä tai ihan muuten vaan. Eiku oikiasti ajattelin tehä blinejä ruuaksi ens viikolla, ja niitten kans on pakko saaha kuoharia. Kuoharia, ja hyvää seuraa.

Hitto ko pitää vaan käyä ostamassa muovisia kuoharilaseja, ko mullei ole oikeita omasta takaa. Enkä viittiny ostaa niitä itelleni synttärilahajaksi, vaikka Essencen kuohuviinilasit oiski ollu tarjouksessa Anttilassa. Niiksi laseiksi välttää kyllä ihan jokku halapikset.

Ja niin, siitä lähtien ko se kolomenkympin ikäjuttu tuli voimaan, ovat Alakon tätit lakanneet kysymästä meikäläiseltä täällä papereita... Kummallista, varsin kummallista. Seura tekee vissiin kaltaisekseen. Tai näytän vaan iliman meikkiä tosi vanahalta ja väsyneeltä. Oikiasti veikkaan sitä, että net varmaan vaan ajattelee, ettei kukaan olisi niin typerä, että yrittäisi meikäläisen näköisenä tulla ostamaan alaikäisenä kuoharia. Tai sitten oon vaan alakanu näyttää elämäänsä kyllästyneeltä kotiäidiltä.
 
Olisi kyllä ehkä pitäny ostaa ittelle saunasiiteri, että ois sitä saanu siemailla tässä ja syventyä Irvingiin, mutta ko vejin eilen irtokarkki ja Red Bull överit (sokeria, muaaaaah) niin ehkä parempi tänään juua ihan vaan vissyä. Olen ihan varma, että net kaikki karkit olivat jo nyt kasautuneet moninaisiksi muhkuroiksi reisiini ja perseeseen.

Painelenkin sänkyyn kera Irvingin (joka on siis nimeltään Minä olen monta) ihan just. Mihinkäs tämä päivä oikeen meni. Ai niin, siivotessa... Mutta kyllä nyt kelepaa taas olla, edellisestä kerrasta oliki vierähtäny hieman aikaa. Se taisi olla, tammikuussa? Hyi, ajatuskin ällöttää... Imurointi on kuitenki oikiasti vaan keino siirrellä niitä pölyjä ja normaalisti olen ollut hieman innokkaampi moppaamaan. Jotain se kertonee tästä meijän keväästä tuolla lipastolla, ettei ole suurieleisempi siivoaminen kyllä käyny ees mielessä. Tai sen vieressä. Matot pitää kyllä kantaa ulos hakattavaksi joskus paremmalla ajalla (tai voimalla). Nyt ei jaksanu.

Hieman isompi kämppä olisi kyllä niin poikaa. Ai että, äsken fiilistelin sitä ajatusta, ettäkö olisi erillinen makuuhuone. Sitten voisi laittaa olokkarin ja oikian keittiönpöyän! No, ehkä tässä joskus. Aluksi voisi lähtiä kuitenki ihan vaan siitä, että pitäisi ehkä vuokrata autopaikka. Ehkä. Luksustuotteista suurin ois kyllä se ihan oma sauna. Nimimerkillä nyt edellinen saunoja oli onnistunu hajottamaan löylykiulun kahavan. Viimeksi kahava oli lähteny kävelemään kauhasta. Haluaisin kyllä kovasti tietää, mitä net siellä saunassa oikeen hommaa... ...tai ehkä en sittenkään.

Joka tapauksessa, elämä, olet nykyään varsin mukavaa ja mainiota. Kiitos siitä, älä missään tapauksessa muutu takaisin paskaksi. Terveisin onnellinen pallero. Joka harrastaa nykyään vain ja ainuastaan tämmösiä hämäriä kilometriavautumisia iliman kuvia.

Ja hei, huomenna on muuten luksussunnuntai, jolloin ei tartte olla menossa mihinkään, voin kokata itelleni super-ihanan aamiaisen eli kaurapuuroa, raejuustoa ja päärynäpilttiä ja nautiskella sen kera Lapin Kansan sängyssä. Parhautta! 

Ihimiset, hymyillään ko tavataan. Tai minä ainaki hymyilen. :) Joo, olen ällöttävä enkä osaa lopettaa tätä tekstiä tänään ollenkaan... Öitä, nyt menen sänkyyn tekemään toiseksi parasta asiaa, eli lukemaan hyvää kirjaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti