Hiihtoloma on alakanu mitä mahtavimmissa merkeissä ja sujunu kaiken kaikkiaan oikein mainiosti. Viikonloppu oli ehkä parhain aikoihin. Kuinka pieniä siihen loppujen lopuksi vaaditaankaan. Yllättäen en ole tehenyt oikiastaan muuta, ko saunonu, ulukoillu, tulistellu ja vaan nauttinu. Uutena juttuna kuviossa on kyllä nyt tuo kelekkailu, tai no, ylimääräsenä painolastina kelekan kyytissä roikkuminen, josta on muistona jäätävä jumi pakaroissa ja reisissä, edellisestä kerrasta kelekan kyytissä oli muuten aikaa. Mutta en valita, oli oikein mukavaa ja mainiota sekä mahtavaa. :) Ja muitaki ämmällä alakavia ylistyssanoja! Ensimmäiset pisamatki on ehkä houkuteltu esiin.
Käytiin kaksi eri reissua samassa paikassa, ensin vähän myöhemmin iltapäivästä (kuvat loogisesti alempana) ja sitten uuestaan seuraavana päivänä vähän aikasemmin auringonpaisteessa. Eväät oli aika perinteiset, eli nokipannukahavit tuli kiehauteltua ja paisteltua vähän makkaraa ja maisteltua vähän pullaa sekä eväsleipiä. Ja appelsiinikrokanttisuklaata.
Voitteko kuvitella ihanampaa väsymystä, ko istut usiamman tunnin ulukona nuotiolla, sen jäläkeen käyt saunassa ja juot yhen saunaoluen. Minä en ainakaan ihan heti osaa. Kyllä kelepaa kömpiä nukkumaan ja herätä aamulla virkiänä ihanan levollisten yöunien jäläkeen.
Tänään meikäläisen loma on jatkunut kasvatellen erilaisia kuumeita pentujen parissa. Niin koiran ko ihimisenkin. Jotenki on kyllä ollu vähän väsyny päivä ja seuraavaksi ajattelinki painua unille. Huomenna uuteen nousuun! Hiihtokelejä ootellessa.
Nyt kutsuu sänky.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti