En tiiä oonko tulossa kipiäksi vai miksi on koko päivän palellu ja väsyttäny näin palijon. Aattelin mennä ihan kohta nukkumaan huomisesta vapaapäivästä huolimatta (kyllä, voidakseni herätä itekseni aamulla ennen seittemää.) Voinpahan sitten ilosesti tiskata ja imuroija ennen kukon pierua.
Tänään oisin enemmän ko mitään halunnut tuohon viereeni olokapään, jota vasten nojata. Halauksen ja lupauksen siitä että "hei kyllä sä seleviät, oothan pärjänny tänneki asti". Että vaikka et ihan vielä ookaan laillistettu puheterapeutti, oot sentään suorittanu keittiöpsykologin tutkinnon hyväksytysti, jos et kiitettävin arvosanoin, niin joten kuten kuitenkin. Mutta isotkin tytöt tuntee ittensä aina välillä aika pieniksi.
Ja välillä aika yksinäisiksi.
Briefly in English: I'm tired, tired, tired. And feeling small. And going to sleep right now so that I can wake up tomorrow way too early.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti