On kuin puuttuisi siunaus sen.

Viikon elämäntapa- ja terveyspläjäys, jossa käyään läpi suurin piirtein kaikki ruokavaliosta liikunnan kautta tukeviin keinoihin, olokaatte hyvä.

On taas tullut aika hieman summata tätä jokseenkin laiskasti edennyttä elämäntaparemonttiani, jota on muuten jatkunut jo yli kolome kuukautta. Oikiasti net kolome kuukautta ois tullu täyteen jo viime viikonloppuna, mutta koska olin reissuillani, en saanu aamupainoa ja mittoja, joten päätin säästää sen seuraavaan viikonloppuun vasta. Ja sitten ite asiaan.

Paino: 53,0 kg 51,9 kg 50,5 kg 49,9 kg 49,4 kg

Lantio: 86 cm 84 cm 84 cm 84 cm 82 cm
Vyötärö: 65 cm 63 cm 62 cm 61 cm 60 cm

Rinnan alta: 75 cm 74 cm 71 cm 71 cm 71 cm

Reidet: 55 cm vas. 52,5 cm, oik. 53,5 cm vas. 51 cm, oik. 51,5 cm vas. 51,5 cm, oik. 52,5 cm vas. 50,5 cm, oik. 51,5 cm

HURRAA lantiolta on lopultakin lähteny senttejä! En tiiä tuon mitan tarkkuuesta, mutta kuitenki se oli vähemmän ko aijemmin! Tästä kertonee myös ehkä se, että vetäsin itepäisyyspäivänä yhet farkut jalakaan, joita en oo pitäny varmaan vuoteen. Tosin muistelin vasta jäläkeenpäin, että taisin kyllä vähän venyttää niitä tuolin selekänojalla, että en niin tiiä voiko tätä nyt laskia taisteluvoitoksi. :D Mutta ihan positiivista kuitenki se, että tulokset näyttää tältä, vaikka takana ei olekaan ihan pedantti viikko ja viikonloppu.

Ihan älyttömän hyvin ei siinä mielessä tosiaan ole kyllä menny, että oon syöny nyt viikon ajan aika palijon karkkia (vaikka oikiasti kuuluisi syyä vaan joulukalenterin suklaat :D) ja muutenkaan en oo enää herran aikoihin syöny täsmällisesti niin, etten söis yhtään herkkuja tai että hiilarit ois minimissä. Aivotoiminta ei ois varmaan kestäny sitä (siis hiilarittomuutta, iliman herkkuja niinki pärjää) ko oon muutenki ollu ihan jäässä viime aikoina. Oon myös juonu kahtena eri kertana yhdet saunasiiderit, ja aijoin juua eilenki, ostin jopa Stockalta ihanan lasipullossa olevan Magnersin ja mitäs kummaa, sitten en halunnutkaan juua sitä. Enkä tuota Crowmooria, jonka ostin itsenäisyyspäiväksi. :D Siispä päätin säästää Magnersin jouluaattoon. 

No mutta, pointti onki siinä, että ei olla veetty millään "dieetillä", vaan opeteltu normaalia syömistä, joka kantaisi läpi elämän. Kohtuutta. Ja oikiasti se on kyllä aika heleppoa, jos hetkeksi ees pysähtyy miettimään, että haluanko nyt oikiasti tämän suklaan tai pullan tai siiderin tai jonku, huomaa, ettei välttämättä haluakaan, mutta olis vaan ollu ottamassa sitä kuitenkin. Koska tavat on niin pinttyneitä, että kahavin kans pitää mutustaa jotain ja saunan jäläkeen voi ottaa saunasiiderin. Minulla tuli eilen ainaki ihan rehellisesti paha olo, ko testasin yhtä joulujuttua, johon liitty karkkia ja muuta ja tuli sitten napsittua muutama karkki siinä samalla ko tein tätä koetta. Alako öklöttää kaikki se sokeri ja muu, mitä oon tässä viikonlopun aikana syöny. Hyvä, tulee siis rajat vastaan eikä putki jää päälle. 

Niinpä pistin sitten illalla ennen saunan lämpiämistä urheiluksi ja tein meleko säälittävän lyhyen reenin selälle, rinnalle ja olokapäille sekä siihen päälle pienen vatsareeniin vaan tajutakseni, että meikäläisen vatsalihakset nyt vaan on ihan paskat ja niille olis pakko alakaa tehä jotaki. Systemaattisesti aina jotenki välttelen niiden reenaamista, ko se ei vaan ole kivaa. Muutenki on taas vierähtäny pari viikkoa niin, ettei oo tullu reenattua eikä muutenkaan harrastettua muuta ko hyötyliikuntaa. Hyväksyn sen, etten aina jaksa, mutta en sitä, että olisi ollut mahollisuus reenata ja en vaan saanu aikaseksi.

Pitäisi olla reippaampi. Jos tänään kävisi lenkillä ja yrittäisi tässä suht aamusta reenata jalat, niin tulisi sitten tällekin viikolle vähän urheilusuorituksia. Ainuana positiivisena asiana voin sanoa sen, että oon kuitenki kaikesta huolimatta jaksanu venytellä aika hyvin ja estäny sillä ahistavia niska- ja hartiaseu'un jumeja, vaikka hieronta olisikin poikaa kyllä.

Ja positiivisia vaikutuksia olemukseen ja painoon sekä kenties mittoihinkin tuo se, että eilen tein saunan yhtey'essä imukuppihieronnan itelleni. En koskaan saanut veettyä sitä kuuria loppuun asti juuri sellaisena kuin olisi pitänyt, mutta tulin siihen tulokseen, ettei meikän oikiastaan tarvikaan. Tämän hetkinen jalakojen ulukomuodon ero verrattuna aloitushetkeen on huima. Ja meikäläisen mahakin on littanampi kuin ehkä koskaan. En tee kuppausta enää säännöllisesti päivittäin, mutta yritän muutaman kerran viikossa jaksaa, koska siitä tulee tosi mukava olo ja kun aijemmin aloitin reisien imuuttelun tosi varovasti, voin nykyään lintata koko kupin ihan täysillä kiinni reiteen, eikä imu siltikään tunnu enää miltään. Lähinnä tosiaan vaan mukavalta. Aijemmin olisin itkenyt verta moisesta. Eli mitä voimme päätellä tästä: ei selluliittiä, tai hyvin vähäisissä määrin! Koska imuuttelu sattuu juuri siellä, missä sitä sellua ja ylimääräistä on. Ja tämä imuuttelu on myös siitä loistava juttu, että jos tulee nautittua suolapitoista evästä ja eleltyä ja oleiltua niin, että roppiin kertyy nestettä, on kuppailun avulla äärimmäisen heleppoa normalisoida tilannetta. Eli ei muutako käsittelee reidet, peban ja vatsan ja tarvittaessa vaikka jotain muutakin vielä (max. 20 minsaa) sekä muistaa nauttia runsaasti vettä (koska alakaa janottaa) ja takaan, että jonkun ajan päästä alakaa pissattaa ko nesteet ja kuonat lähtee liikkeelle. Minulle kävi eilen juurikin nuin, että heräsin yöllä siihen tunteeseen ko suu on aivan kuiva ja siltikin pitää lähteä myös vessaan. Tämä toistui usiamman kerran ja vaikka se häiritteeki nukkumista suunnattomasti, olin silti lähinnä vaan tyytyväinen, ko tiesin että aamulla nestepöhö on tiessään.

Summa summarum, suosittelen siis kuivakuppauksen tai imukuppihieronnan kokeilemista kaikille, joilla on haaveissa pudottaa painoa tai päästä eroon selluliitistä. Ko net yhistää liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin muutenkin, tuloksia tulee. Itessäänhän tämän menetelmän avulla ei "laihu", mutta ko ylimääräset nesteet lähtee liikkeelle ja poistuu, toimii se hyvänä potkuna painon pudotukselle ja tukee prosessia. Sekä sellua tämä ainaki meikällä on todistettavasti auttanu hävittämään. MUTTA, korostan, yksinään tällä ei välttämättä ole niin suuria vaikutuksia, tai en tiedä ko en ole pelekkää kuppausta käyttäny, vaan se toimii terveellisten elämäntapojen tukena. Eli terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, liikuntaa ja vähemmän esimerkiksi alkoholia. Ja jos oletta epäileväisiä, niin ottakaa niitä inhorealistisia valokuvia vaikka omasta pebastanne ja olemuksesta yleensä. Net auttaa huomaamaan muutoksen ja pitämään pään kärryillä siinä mitä tapahtuu, sekä silloin ko tapahtuu valtavia suht lyhyessä ajassa että myös silloin, ko tehdään pienempää fiksausta. Ja net inhorealistiset valokuvat useimmiten myös lopettaa sen oman kropan suhteen todellisuuskielteisyyessä elämisen.

Huh, tulipahan taas sepustus. Loppukaneettina voin sanoa vielä sen, että kantsii myös olla ittelleen armollinen, eikä tuijottaa aina niitä asioita, mikkä on huonosti. Ite oon tässä tappanu sitä viimistä kiloa ja teheny siitä niin suuren numeron, että oon unohtanu kattoa kaikkea sitä, mikä on jo varsin mallillaan. Rakastakaa ja arvostakaa ittiänne siis kuitenkin sellaisina ko ootte, ja puhukaa ittellenne kauniisti. Hyväksykää net asiat, joille että voi mitään ja tehkää kehostanne hyvä paikka olla.