Toimelias keskiviikko. Olin kotona puoli seittemältä aivan sairaan näläkäsenä, enkä ees kuvitellukaan, että oisin enää jaksanu reenata. Huomenna sitten. Reenailun sijaan oon tässä hoitanu kaikenlaisia juoksevia asioita (hih, täytyy sanoa, että vähän jänskättää) ja tullut siihen tulokseen, että jos joskus perustan sen uuden blogin, sen nimi on mitä luultavimmin ja toivottavasti Vihainen itälappilainen.
Tämä siksi, että olen tänään todennut VR:n siirtyvän kuun vaiheessa harjoittamaan Itä-Lappia syrjivää politiikkaa järjestämällä junavuorojen aikataulut niin, ettei junalta pääse enää kätevästi Sallaan jatkavaan linja-autovuoroon. Hyvä VR, junamatkailut on meikän osalta ainaki toistaiseksi sitten tässä, koska en näje tässä hommassa mitään järkiä, enkä suostu tukemaan lafkaa, joka omalla toimillaan tukee kotiseutuuni kohdistuvaa syrjimispolitiikkaa ja omalta osaltaan edesauttaa Itä-Lapin pullonkaulan syntymistä. Julukisillä kulukuneuvoilla on kohta lähes mahoton päästä esimerkiksi Sallaan heleposti ja mukavasti, mikä tarkoittaa sitä, että julukiset jättää ennemmin käyttämättä ja suosii tätä Suomessa muutenki niin halapaa yksityisautoilua. Tästä taas seuraa se, että julukisten vuorojen käyttömäärät laskevat entisestään (etenkin jos junamatkustajatkin karsiutuvat tästä pois) ja pian loputki linja-autovuorot voidaan lakkauttaa kannattamattomina.
Tämä kaupunkikeskeinen politiikka, joka yrittää ajaa meijät kaikki asumaan tänne samalle neliökilometrille betonihelevettiin ja nelijän ruuhkiin moottoritielle ainuastaan vahavistaa meikäläisen ajatusta siitä, että minähän perkele muutan takasin sinne Sallaan, enkä lähe kulumallakaan sieltä pois. Vittuillessanikin elän ainaki 120-vuotiaaksi ja istun keinutuolissa piettämässä vaikka sitten yksin viimiseen asti kotikuntaani pystyssä, PERKELE!
UGH. Olen puhunut. Ja minä sitten muuten todellakin nauran jokaiselle "yksityisautoilu saastuttaa ja on saatanasta" -jutulle, jonka tästä eteenpäin kuulen.
Sitten jotain keväistä ja kivaa ja piristävää:
Sitten jotain keväistä ja kivaa ja piristävää:
Tsädääm, ostin sunnuntaina itelleni kukkia! Koska jatkuvat huokailut ja vihijailut Prisman tulppaaniosastolla ja Lidlin kukkaosaston eessä eivät ole tuottaneet paremmassa puoliskossa toivottua reaktiota, päätin olla itsellinen nainen ja ostin sunnuntain kauppareissulla ihanan keltaisia tulppaaneja ihan ite. Sen siitä saa ko päästää naisen ihan yksikseen autolla kauppaan. :D Oon monet kerrat ihaillu nuita kukkia, mutta eihän sitä polukupyörällä viitti moisia kuskata. Niinpä sunnuntaina päätinki sitten repästä. Ja täytyy sanoa, että oon ihan myyty ja koukussa nyt.
Aamu alakaa palijon paremmin ko saa ihailla aamukahavin ääressä kukkasia.
Eräänlainen kukkanen olin itekki maanantaina ko pääsin ystäväni PersOonan kautta meikattavaksi ja pitihän siitä muutama TODELLA huono todistusaineistoksi kelepaava webbikamerakuva ottaa, ko kerranki naama on kammattu. Samaisista kuvista myös totesin, että kappas, reuhkahan alakaa olla jo kummasti pitkä! Vielä ko se vaan olisi oikiasti yhtä vaalia ko mitä kuva antaa ymmärtää.
Mutta ei, se on vaan edelleenki se maantienharmaa. Jostain syystä tämä lisääntyvä pituus on kuitenki teheny meikäläisestä varsin armeliaan tuota omaa kuontaloani kohtaan. Sanoisinko, että ehkä hetkittäin jopa tykkään tuosta väristä. Tai värittömyyestä.
Vaikka edelleen kyllä kovasti kaihoan sitä pitkää, mustaa fledaani.
Ja mitäs sitä muuta. No, kandin palautettava semmaversio on nyt printattu ja perjantaina luultavasti juhulistamme tätä(kin) asiaa yhessä Marjuskan kanssa pitkästä aikaa. Toivottavasti tuluppaanit kestää perjantaihin asti niin niistä on jollekin muullekin iloa! Heh, en mitenkään yritä perustella tätä heräteostostani...
Joo, nyt on taas sen verta pitkä ja vaiherikas päivä takana, että pitää siirtää aivot offline-tilaan ja alakaa suunnitella vaikka nukkumaan menoa pikkuhilijaa. Huomenna oottaa keskustan keikka ja pitäisi se kandiki vielä palauttaa, sitten reenailla ja lukia erkan tenttikirjoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti