Huhhuh. Kattelin tuossa äsken täältä kotosohovalta käsin viime viikon Maajussille morsiamen ja tuli oikeen lämmin ja iloinen fiilis niistä ihanista onnen tunteista siellä. Oon ihan pehemittyny tämmösen hömpän tasolle. :D Palailen tässä pikkuhilijaa lomatunnelmista kohti arkea, mutta kevyellä laskulla. Aamulla en ees herätessäni vielä tienny illalla olevani omalla sohovalla. Mutta ei sitä aina niin kannatekaan suunnitella, ihan mukava olla rauhassa, vaikka toisaalta tuulen tuhina katossa ja hilijasuus ahistaaki ko on viikon viettäny laumaeläimenä keskiössä.
Loma oli aivanki semmonen ko olin aatellu, voin rehellisesti sanoa että opiskelujutut ei käyny mielen vieressäkään (äsken tajusin avata sähköpostin viikon pimennossa elon jäläkeen, ei ollu tullu mitään semmosta, mikä ei ois oottan). Viime hetkellä ennen lähtöä luovuin nuitten erkkapedan kirjojen pakkaamisesta mukaan, ko niille ei tuntunu olevan sopivaa rakoa missään ja toisaalta yksinkertaisesti raakasti totesin, että jos otan net mukaan, en minä niitä lue kuitenkaan.
Niinpä pakkasinki niitä tylsiä hetkiä varten ihan vaan kesken olevan Ystäväni Owen Meanyn ja lueskelin sitä iltasella ennen nukkumaanmenoa. Ajatelkaa, luin jotain ihan vaan huvin vuoksi ja omaksi ilokseni!
Lisäksi sain myöhästyneitä synttärilahajoja, leivoin laskiaispullaa ja vähän tavallisiaki pullia, siivosin, ajoin mönkijällä, kylästelin, ulukoilin, okkeloin, saunoin, söin hyvin, otin rennosti ja nukuin. Ekat kaksi yötä vejin kertaakaan heräämättä niin sikiästi unta, että tunsin aamulla herätessäni olevani ihan uusi ihiminen. Tuli myös kateltua vähän lehovoja, testattua äitin uutta hierovaa tuolia (joka oikiasti toimi!) ja reenattuakin pariin otteeseen (reiluilla painoilla ja ihan kevyesti, jee!). Oonpa laskenu pyllymäkiäki. Kaiken kaikkiaan siis varsin täy'ellinen loma, vaikka tällä kertaa repertuaarista jäi puuttumaan jokavuotinen hiihtoreissu paskoilla suksilla, sekä pilikkiminen ja aurinkokin näyttäytyi varsin kitsaasti. Mutta en valita, koska muuten oli niin mukavaa.
Ja sain ennen kaikkia rentou'uttua ja hävitettyä teepussia muistuttavat silimäpussit, jokka roikku suurin piirtein jo poskilla asti. Sain intoa ja puhtia ja palijon ajatuksia, joitten voimalla jaksaa taas kevättä etiäpäin. Joka Oulussa on muuten koittanu muutaman kuukauen etukäteen, terveisin lunta tuskin nimeksikään ja plusasteita. No, eipä tuo haittaa, ei kait sitä lunta täällä tartte ollakaan.
Ollaan puhuttu myös palijon tulevaisuuensuunnitelmista ja vaikka kaikenlaisia muuttujia onkin vielä edessä, uskon, että asiat järjestyy kyllä parhain päin. Tämä kevät on kyllä ollut jotenkin ajatuksia selkiyttävä ja avaava.
Ai niin, onhan minun tämän päivän kruunannut vielä Halpahallista saatu naistenpäivän ruusu. :) Aamulla tarjoilinkin epähuomiossa paremmalle puoliskolleni aamukahavit sänkyyn, vaikka senhän ois ehottomasti pitäny mennä toisin päin. :D Meillä naistenpäivä onkin joka päivä... Mutta nyt taijan keskittyä Katsomon kautta viimiseen Putous-jaksoon, jonka missasin tuijottaessani vaaleanpunaisessa kuplassa Maajussille morsianta. :D
Hyvää loppulomaa kaikille, palataan taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti