We should be lovers instead.

Hahha voi jee, ei muuten todellakaan koittanut parempi maanantai. Paitsi että satoi vettä (ylläri), meikäläiseen iski joko joku järetön mahatauti tai sitten ärtynyt stressivatsani päätti protestoida jotain oikeen rankalla käjellä ja loppujen lopuksi vietin päivän maaten sängyssä maitohappobakteerien ja piimän sekä banaanin voimalla. 

Meikäläisen ei todellakaan pijä ikinä matkustaa mihinkään kauemmas, ko sutkamon linnunpesäki on jo ihan liikaa meikäläisen massulle. Jolle on tuntunu taas viime aikoina olevan liikaa ihan kaikki. Ehkä pitäisi lopettaa syöminen kokonaan. 

Seuraava reenipäivä on nyt sitten huomenna ja toinen joko la tai su, jolloin olen kylläkin jo hekumallisesti kotosalla ja voisin vetäistä ihan kunnon reenin. Oikiastaan voisi säästää selekä-rinta-olokapäät sinne, niin saisi herkutella oikeen kunnolla. Toisaalta veikkaan, ettei meisin jalat ole vielä huomenna(kaan) toipuneet edellisestä reenistä niin, että kyykkäämisestä tai muustakaan tulis hevonkukkuakaan, joten voipi olla, että se siirtynee sinne loppuviikkoon. 

Ja mitäs sitä muuta. Minulla ei oikiasti ole mitään _järkevää_ asiaa, on vaan yksinkertaisesti niin tylsää ko miehekkeellä lähtee tänään toinen yövuoro putkeen ja jälijellä on vielä kaks. Lueskelin vanahoja kirjotuksiani tuossa aiemmin päivällä ko (KERPELE, pitäisi keksiä tuolle kaksijalakaselle karvaotukselle joku nimi millä puhutella sitä, tulee nämät miehet, miehekkeet ja ukot jo korvista ulos :D) parempi puoliskoni nukku yövuoron jäläkeen ja mietin, miten hassun kauas voi seilata vajaan vuojen aikana. 

Kirjoitin viime joulun joulukalenterissa unelmieni miehestä ja kuinka kliseistä ja ällöä, mutta semmonen meikäläisellä nyt on. :D Eikä tarvinu mennä tuosta ko vajaa kuukausi etiäpäin... Enteilevästi luukussa 23 puhutaankin jo nurkan takaa tallustelevista miehistä, ehkäpä minulla oli jo jonkinlainen haju tulevasta tuossa vaiheessa. Ei missään nimessä kerrota ukolle, mutta tuijotin sitä sen vetäessä sikeitä autuaallinen hymy naamallani ja mietin, että joskus palaset vaan loksahtaa paikoilleen. :)

Muutenki elämässä on nyt sitä twistiä, jota se kauan kaipasi. Ja tuntuu, että pienten juttujen myötä se vaan paranee ja paranee. Vaikka täällä yksiössä tällä hetkellä hetkittäin hajottaakin ja kaipaisin jo kotia paistamaan makkaraa elokuun pimenevissä illoissa. Elämä on pitkälti sellaista, millaiseksi ite sen luot. Ei se parisuhe tai toinen ihiminen ole se, mikä tekee elämästä onnellisen, vaan se täydentää ite luomaasi pohojaa. En seurustele sen takia, että tarvitsen toista ihimistä elämääni, vaan siksi koska haluan toisen ihimisen elämääni. Ja sitä kautta, tavallaan, vähän tarvitsenkin. Ei niin, että olisin riippuvainen toisesta tai että se olisi kaiken onnellisuuteni pohja ja perusta, vaan osa sitä.

I traveled east and I traveled west
And I found a boy with a heart on his chest
I ran a ground my ship left to rust
Yes I found a guide in the city of lust

No niin, menipä nyt hempiäksi. Mutta näin se vaan on. Vaikka kieltämättä tällä hetkellä ihan tosissaan oottelen jo sitä torstaita, että pääsee liikkumaan täältä. Alakaa tässä sutkamossa olla meikäläiselle jo ihan riittämiin, niinkö oisin ollu täällä jonku kuukauen parin viikon sijaan. Jaksa kyllä ees lähtiä kauppaan, vaikka kaikki on TAAS aika vähissä. :D

Mutta nyt voisin keskittyä vaikka tuohon yleisurheiluun ja sitten lukia Da Vinci -koodia, jota oon koittanu säästellä, että se riittäisi mahollisimman pitkälle. Seuraavaksi voinki sitten kattoa boksilta sen leffan ja kauhistella kirjan ja sen eroavaisuuksia. Joita en muista, ko leffan kattomisesta on niin kauan, mutta joita epäilemättä on olemassa! Jännää, niin hitsin jännää, että...

Joo, teetä ja yleisurheilua --> Tai ehkä Isinbajevan jäläkeen iltakävelylle? Who knows.