torstai 21. marraskuuta 2013

I know I found the promise man.

Pakko tulla taas nollaamaan ja höpöttämään jotain ihan turhaa ja kuvia ette muuten todellakaan saa. :D Tänään oli pyöräki niin jäässä, että vaihteetkaan ei toiminu ja hyvä jos jarruttamaan pysty. Ihana Oulu, ensin on kostiaa ko enpäs sano missä, ja sitten iskee pakkanen. Syväjäädytti pyörän, roudasin sen pyörävarastoon, jospa se siellä vaikka toipuisi sen verran, että huomenna pääsisi liikkeelle. 

Aamulla pyöräillessä tuli myös mieleen se juttu, minkä unohin hanipöön kanssa eilen Prismalla käyessä. Ai niin perkele, piti ostaa paremmat hanskat. Terveisin nimimerkki sormet paleltu.

Ja reijet kans. Neljä astetta pakkasen puolella, saako laittaa toppahousut? Ehkä tulee luntaki? Tuleehan? Jooko?

Joo, en tiiä kumpi pehemittää meikäläisen aivoja enemmän, tämä jatkuva opiskelu vaiko Scooterin luukutus. Kirjotin tässä tämänpäiväisen erityiskymyksen luentojen oppimispäiväkirjan osan ja piti lopettaa siinä vaiheessa, ko en osannu kirjottaa enää yksinkertaisiakaan sanoja oikein. Sitten menin keittiöön kaatamaan kaurahiutaleet lattialle, kannattaa muuten ehottomasti tehä se vasta sitten ko on jo imuroinu. Lisäksi mikkään tavarat ei enää pysy meikäläisen käsissä ja muutenki oon varmaan vaan erittäin vaaraksi ympäristölleni. Lisäksi vaihoin just Gigi D'Agostinoon. 

Normaalisti vejän tässä vaiheessa vuotta ihan angsteissani yliannostusta jotain todella synkkää ja melankolista (tai sitten joululauluja), mutta nyt on vissiin jääny joku ylienerginen Duracell-pupu -vaihe päälle? Äsken haaveilin oikiasti Basic Elementin Promise Manin tahtiin, että huomenna perjantaina heittäisin humppaa jonku kyy'issä pitkin Sallan kuollutta raittia ja joisin kalskaa. Ja menisin Kämppikseen. 

Aika utopistinen mielikuva ottaen huomioon, että oon muutama sata kilsaa (OIKIASTI ihan randomi keskeytys, mutta meijän jääkaappi vinkuu tosi kovaäänisesti ja häiritsevästi, onko tämä normaalia ja tekeekö kenenkään muun jääkaappi tämmöstä??? RAIVOSTUTTAVAA) väärässä suunnassa, kuskia ei kuitenkaan olis, kalijaakaan en voi enää juua eikä Kämää enää oo. 

Surullista. 

Jostain kumman syystä kiskoin tässä myös semmosen ajatuksen mieleeni, etten oo vieläkään maksanu sitä sähkönsiirtolaskua, vaikka oon jo muutaman kerran aikonu. 

Joo, päätän tämän jutun arvoiseensa lopetukseen. Anteeksi jo etukäteen. :DDDDD Maailmankaikkeu'en kaikista ärsyttävin mainos ikinä tuunattuna meikäläisen tämän hetkisellä olotilalla. Olokeeppa hyvä. Ja anteeksi. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti