perjantai 16. marraskuuta 2012

Kukaan ei saa tietää ketä aattelen, mitkä on mun salaisuudet.

Toteutin eilen erään meikäläisen suuren unelman ja kävin Sinooperissa. Muistan ko olin pieni ja luin äitin askartelulehtiä ja ihailin niitä kaikkia Sinooperin mainoksia. Siihen aikaan lähin oli täällä Oulussa, eikä met täällä ikinä käyty, joten piti tyytyä olemaan luova ja askartelemaan niitä lehtien malleja soveltaen.

No, eilenpä sitten menin käymään siellä kitin viimisen kerran tiimoilta, ja oikiasti. Mikä paikka! Mietin siinä, että kuka helevetin hullu päästikään askartelufanaatikon tänne. Oli niinkö oisin kuollu ja päässy askartelijoitten taivaaseen. Oli pakko vaan kierrellä hyllyjen välejä ja ihastella ja hipelöidä kaikkia. Sitten keräsin kaiken tarpeellisen ja vähän ylimääräistäkin. Kävin myös Tiimarissa ja lopuksi Prismassakin. 

Unohin lähtiä neurologian ja neuroanatomian luennolleki. :D

No, taisin sitten niinkö innostua tuosta askartelusta vähän liikaakin ja tässä lopputulos:





Hihhihii vähän niinkö lähti mopo lapasesta ja roimautti suoraan rotkoon asti! Ikkunan välissä on joulumaailma, jossa kuuset on kyllä vähän kenollaan. Ikkunan välissä on myös lunta. Ja karkkia! Nyt on myös meikäläisen ittehillintä ja kurinalaisuus testissä, loput karkit meni nimittäin tuohon kulhoon oottamaan vieraita. Löytyy sieltä ikkunan välistä nuita tähtiäki, ja partsin oven lasista lisää lunta. 

Vapise Oulun märkä ja liukas (:DDDDD) marraskuu, mulla ainaki on lunta. Haluaisin olla paikalla näkemässä (no enkä haluais, pitäis varmaan mennä kylppäriin karkuun) ko partsinmaalaajat tulee tekemään hommiansa. Alaovessa luki, että tämmöset hemmot ois tulossa käymään meijän talon kämpissä, saa nähä näkyykö niitä täällä. No, ainaki olen parhaani yrittäny, ettei niillä ois ihan kauhian tylsää tuolla parvekkeella!

Ja tämähän on vasta niinkö alakua. Seuraavaksi aattelin askarrella joulukortteja. Joulu tulee joka askeleella (mikäli vaan pysyy pystyssä) lähemmäs ja suorastaan jo huutelee nurkan takana. Vaikka ei ihan heti uskois ko ulos kattoo. Paitsi jos tarkentaa katseensa vaan tuohon lähelle. Vejin kyllä meleko komiat lipat tänään lipaston pihalla, onneksi on iso ja pehemiä perse joka pelastaa ja säilyin vammoitta. Eikä muuten käyny ees kipiää. Jos ois yhtään laihempi pylly, niin kyllä olis käyny köpelösti, vähintäänki häntäluu murskana. Oi lumi, voisitko jo sataa maahan asti?

Mutta joo, hauskaa perjantain jatkoa kaikille eläkääkä teloko ittiänne jos liikutte ulukosalla (ja varsinnkaan jos teillä ei oo näin mahtavaa ahteria ko mulla!), minä alan askarrella niitä joulukortteja. Ja ehkä jos muistaisin varata pyykkivuoronki ennekö tuo pyykkivuori lähtee kävelemään tuolta kylyppäristä tai syö minut alleen ko pahaa aavistamatta meen veskiin. Ai niin, ois pitäny vissiin johonki tenttiinki lukia... 

Kassellaan! 

Briefly in English: Although there is wet and slippery outside, inside my apartment (or should I say, inside my window) is snow and stars in the sky. A winter wonderland, I might say. It was so depressing to watch out of the window, so I made some decorations. Christmas tree, stars and snowflakes! And some candies. Feelin' much better now. Next I'll light up some candles, listen music and make christmas cards. You'll never guess what is my favourite holiday...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti