Goodbye.

Perjantaita!

Vejän tässä justiinsa naamani banaani-mustikka -pirtelöä buustattuna kananmunalla ja aattelin tulla raatailemaan niitä näitä samalla. Tänään on ollu vapaapäivä ja totta kai sen kunniaksi heräsin aamulla seittemän jäläkeen siihen, ko kuulostaa siltä, niinkö joku helevetinkone meinaisi tulla seinästä läpi. Verhojen ra'ottaminen palijasti kaivinkoneen touhuamassa ikkunan alla, kuorma-auton kippaamassa hiekkaa ja lätkän täryttämässä pohojia tasaseksi ja tiiviiksi. Ja kaiken tämän piti tietenki tapahtua just tänä aamuna, ko oisin voinu vaikka nukkuaki vähän pi'empään. Ainaki kaheksaan, perkele. 

No ei se auttanu, aamu vierähti sitten Smashin parissa ja pelonsekaisin tuntein kaivinkoneen kauhaa ikkunasta seuraillen. Kauppareissun jäläkeen ja tästä kaikesta melskeestä ympärillä sisuuntuneena alotin sitten tänään sen muuttopakkaamisen. Näyttää aika ankialta ja autiolta jo nyt, ja palijon pitäis vielä laittaa laatikoihinki kamaa. Tai no, ei tuota muuta kamaa niin hirviästi ole, mutta keittiö on se pieni ja vittumainen kokonaisuus. Aina kuvittelen, ettei minulla ees ole palijoa astioita ja keittiöjuttuja, mutta kummasti niitä vaan alakaa löytymään sitten ko rupiaa pakkaamaan. Joka on onneksi ja harmiksi sen muuttoa edeltävän päivän suurin koitos sitten, siihen ei vielä tartte niin kovasti uhurata ajatuksia. Keittiössä ko on pakko toimia vielä siihen muuttopäivään asti. Kävin äsken hakemassa pahavilaatikoita varastosta ja aattelin jaksaa vielä laitella nuita kynttiläkippoja sun muita pakettiin. Hetki pitäisi tässä vielä asuakin ennen sitä onnen päivää ko saa kantaa kaikki kamat ulos kämpästä ja autoon, mutta minua ei tämä pahavilaatikkokaaos haittaa kyllä yhtään. Päin vastoin, kertoo siitä, että tämä tosiaanki on tapahtumassa!

Piharemppa on taas vahavistanu ajatuksia siitä, että minä oon niin onnellinen ko pääsen tämän helevetin keskeltä pois. :D Plus tänään tuuleskeli taas siihen malliin, että ois saattanu melekeen alakaa hajottaa, jos ei ois ollu vapaapäivä ja meisi matkalla kauppaan. Ei siitä silti mihinkään pääse, inhoan muuttamista aina yhtä palijon. Luulin, että omistan varsin vähän kenkiä, mutta äskön ko tuossa pakkasin kaikki muut paitsi muutamat käyttökengät, tuli kyllä kummasti semmonen olo, että tässäkin on usiampi pari liikaa... Sääliksi käy niitä, joilla on joku sata paria kenkiä. :) Olisi ihana ko kaiken saisi tungettua semmosiin nätteihin paketteihin, joita on heleppo liikutella, mutta tietenkäänhän se ei onnistu, vaan aina on semmosia epämääräsiä pussukoita ja pakaaseja. 

Hitto ko tuntuu ihan siltä, niinkö kello ois joku kymmenen illalla. 

Ei kait se auta ko jatkaa touhottamista niin kauan ko energiaa riittää. Huominen menee varmaanki terapian paperitöitten, lähinnä teoriataustan parissa ja sitten on se siivouskeikka.  Palataan astialle ko ehitään.