maanantai 4. helmikuuta 2013

You gotta get up and try.

Paskaa maanantaita vaan kaikille!

Jos jonku maanantai ei ollu paska, niin lupaan tehä kaikkeni, että se ois tämän tekstin lukemisen jäläkeen ihan perseestä! No ei kai. Mutta jokku päivä on vaan niitä, että ees iliman varsinaista syytä oisi parempi kääntää kylykeä kellon soijessa ja jäähä peiton alle. MUTTA koska minä aijon kääntää kylykiä ens maanantaina, piti tänä aamuna kaikesta vitutuksesta huolimatta pakottaa itteni ylös.

Niinno siitähän voisi tietenki hajoilla, että meikällä on täällä kämpillä hella joka lämpiää itekseen, mutta mitä sitä nyt höpöjä, pitäähän tässäki kämpässä ees jonku olla kuuma tapaus. Ko minä se en epäilemättä ole, terveisin Ansku kakskytäkolome vee, jolta ei kysytty papereita Alakossa. Niin nuoren ja vetriän sekä hyvin säilyneen näkönen! Kattokee vaikka:


20130126_180846

Taisinki tosiaan täyttää kolokytäkaks enkä kakskytäkolome. :) Mutta pssst, ei kerrota sitä kellekään... Nytkin tämän nuoren ja vetriän pitäisi olla oikiastaan tekemässä opiskelujuttuja, eikä suinkaan kirjotella mitään höpöhöpöä. Jotenki kummallisesti taas vetää puoleensa kaikki muut asiat paitsi just net oikiat. Nimimerkillä siivosin eilen koko kämpän ja pesin kuus koneellista pyykkiä mukaan lukien kaikki petivaatteet (sillä hellalla alako muuten varmaan ahistaa ko meisi kävi viime viikolla niin kuumana) ja lakanat sekä pyyhkeitä ja ison läjän vaatteita. 

Ja koska en millään saa tarpeekseni mattojen roudaamisesta pihalle tai petivaatteitten puistelusta, oon tosissani ruvennu tekemään tästä siivoamisesta bisnestä ja sovin justiinsa yhteen ahtaaseen rakoon, jossa oli vielä vähän vapaata, siivouskeikan. 

Ko opiskeluitten puolesta en jo toki valamiiksi ole saamassa burn outtia tai jotain vastaavaa. Hommaa tunkee koko ajan lisää ovista ja ikkunoista eikä edellisetkään kerkiä ees valamistua. Oon ihan kauhian väsyny ja koen itteni tällä hetkellä aivan surkiaksi opiskelijaksi, ko minua ei vaan yksinkertaisesti jaksa kiinnostaa tai motivoija oikeen mikään. Väsyttää vaan ja on pakko puurtaa. Tällä hetkellä olen jotenki aivan suunnattoman vittuuntunu tähän meijän opiskelujärjestelmään, jossa asiaa syötetään koko ajan joka suunnasta niin palijon, etten yksinkertaisesti pysty omaksumaan näin lyhyessä ajassa niin palijon tietoa ja tulee vaan semmone blokki, etten ees halua yrittää. Sitten sitä vaan pintapuolisesti suorittaa ko pärjäähän net kaikki muutki ja on ennenki pärjänneet, ei viitti tipahtaa pois opiskelutahista, eikä missään tapauksessa saa sanoa, että ois ihan liikaa hommaa ja puolet pois niin sitten pystyisi ehkä jotaki oikiasti oppimaan ja omaksumaankin. 

Tai en minä tiiä, ehkä muut pystyy mutta vittu minä en. 

No, ei oikiastaan ole yhtään ylläri, että tuli seinä vastaan, viime syksy oli kuitenki semmosta matalaliitoa ja varsinki se loppuaika, eikä joululoma yksinkertasesti riittäny palauttamaan voimia. Nytkin on kolome semmosta kurssia päällekäin menossa, jossa riittäis opiskeltavaa ja jokaisesta niistä alakaa kohta omat harkat ja jokaiseen pitää tehä kaikenmaailman tehtäviä. Siihen ko lyyän sitten päälle vielä perkeleen fonetiikka (jota en vaan laske niihin tärkeisiin juttuihin, en, fonetiikka on saatanasta!) ja terapia niin johan on soppa keitetty.  Ai niin, unohin sen vatun videoneuvottelupsykologian...

Ja minähän en nyt ees tee mitään ylimäärästä, siitä yksinkertasesta syystä, että net kurssit mitä oltais haluttu, ei mahtuneet kalenteriin. Jep. No, tosiaan, taistelemista se on jo näissäki että. 


20130126_184550

Tämän näkösenä muuten kysytään ihan varmasti paperit Alakossa. Ketuttaa tämä jatkuva yskiminenki ja huomista terapiassa tehtävää fonologiatestiä ajatellen on ihan mahtava seksikäs köhinä-ääni, olotila heittelee päivän mittaan suuntaan jos toiseen ja vissiin sekopäinen hormonitoiminta on vaatinu viimisenä parina yönä nukkumaanki suurin piirtein kaks kertaa sen määrän, mitä normaalisti. 

Ei soo ihime ettei opiskelujutut motivoi.

Tartten lomaa. Vituttaa tämä Oulu, oon jostaki repiny ihan jäätävät angstit tätä paikkaa kohtaan (tai sitten olin vaan unohtanu, että oon aina vähän niinkö _vihannu_ tätä paikkaa, välillä se ei vaan ole niin voimakasta :D). Koskilinijat on perseestä ja aina myöhässä ja nykyään ihan täynnä, ko ihimiset muka esittää reippaita opiskelijoita, meikän kämpän seinät kaatuu päälle ja ARGH. Olen viettänyt ihan liian pitkän aikaa putkeen täällä, voi hiihtoloma, mikset sinä jo tuu. Tai pääsiäinen. Tai kesä... Ai niin, mutta ensin piti löytää niitä kesätöitä. RESSI.

No, ens viikonloppuna sanon hetkeksi hasta la vista Oulu ja poistun oman mukavuusalueeni ulukopuolelle ja voisiko sanoa, laajenna maailmankatsomustani, mutta se taas merkkaa sitä, että torstaihin mennessä täytyy olla tehtynä yhtä sun toista, ko tosiaan meinasin ihan ilolla skipata maanantain lukujärjestyksestäni. Siksi pitäisikin lopettaa tämä vinettäminen ja siirtyä fonetiikan ihimeelliseen maailmaan analysoimaan ääniä, tsiigata vielä kerran että mites se fonologiatesti toimikaan ja perehtyä äänihäiriöihin ja niitten terapiaan.


20130127_163604

Oon valittanu niin rankasti, että alakaa väsyttää ja vituttaa jo tämäki. No, valitan vielä kuiski ihan vähäsen (:----D) ja sanon, että perkele ko minun kesäkuntoon vuojeksi 2020 projekti katkesi inhottavasti tähän sairastumiseen ja nythän on tietenki vielä sen verran puolikuntonen, ettei sovi lähtiä lenkille tai muutenkaan pahemmin urheilla... No niinkö mulla sitä aikaakaan nyt olisi. Jospa sitä viikonloppuna!

Voi perjantai, voisitko tulla jo ja samalla hoitaa kaikki meisin tekemättömät hommat sillä aikaa, ko meisi ottaa pienet tirsat? Ai ei käy? No ei jumalasviidu sitten. Täytyy vissiin ite *huokaus*, alakaa touhuta. Täältä tullaan Praat ja Körkön ihimeelliset äänet. 

Nyt jos kaikkien päivä ei oo pilalla niin pahoittelen, en onnistu tänään vissiin missään! Adjö, kattellaan jos saisin kaivettua kameranki naftaliinista ja otettua tässä joskus jotain julukasukeleposia kuvia. Vaikka ei sillä, ettäkö tet toki rakasta katella meikäläisen naamaa erilaisissa asetelmissa. 

Briefly in English: I hate studying right now and I have way too much to do and no inspiration. Or motivation. Or anything wich would help me. Tell me why I don't like Mondays... And I have Friday on my mind!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti