Aina ei mee niinkö Strömsössä. Nimimerkillä pinaattikastikkeessa kokkareita ja perunamuusiki kaupan valamista (ja juuri kun oot saanu sekotettua sen liman, muistat että eikö ai niin, oishan minulla ollu niitä ihan oikeita Lapin puikulapottujaki tuolla!) No, porkkanafetapyörykät oli sentään hyviä, reseptin pongasin täältä. Omissani ei kylläkään ole basilikaa, mutta muskottia. Ja pari kokkaretta pinaattikastikkeessa, no, eipä sitä syö kukaan muu ko minä ja itte voin ehkä elää tämän asian kans kuiten. Ollu kyllä nyt pari huonoa kokkauspäivää, eilinen mustikkasoppaki oli yksinkertaisesti jotenki pahaa. Ehkä syön sitä sinnillä vielä tänään ja sitten heivaan sen vaan yksinkertaisesti mäkeen. :----------D
 | ||
| Suurustaminen vaatii taitoa! Ole tarkkana kuin porkkana... ...äläkä etenkään tee kymmentä muuta asiaa samalla. |
Viitti laittaa tuota kuvaakaan yhtään isommaksi ko muuten net kokkareet erottuu liian silimiinpistävästi. :D En todellakaan ole mikään kasvissyöjä, mutta jotenki täällä kämpillä tulee tehtyä suhteellisen palijon kasvisruokaa. Siinä on minusta aika söpö ristiriita, ko luen Metsästäjä-lehteä ruokapöyässä ja syön kasvispöperöjä. :) Ohan net kasvisruoat kyllä hyviä ja raaka-aineetki ruoasta riippuen suhteellisen halapoja! Varsinki ko en halua syyä mitään marinadi-lihalätkyjä. Semmone puhas marinoimaton liha tahtoo kuiten maksaa aika kivasti, ja nyt ko ei oo saanu hirvenlihaakaan kotoa (hirvi se vaan juoksee mettässä...) niin on jääny nuo liharuuat vähän vähemmälle. Ja ehkä jos minulla olisi joku muukin suu ko omani ruokittavana, saattasin olla kiinnostuneempi tekemään jotain lihasta. Tällä hetkellä kaupasta ei tule juuri ostettua muutako kanaa. No, veikkaanpa että sittenko (paino tavulla -KO, se olis parempi ruveta sen hirven kaatumaan) saa hirvenlihaa niin tulee tehtyä huomattavasti enemmän lihajuttuja. Plus että joululomalla voi kivasti tankata massun täyteen lihaa kaikessa mahollisessa muodossa.
Joo, lenkilleki olisi pitäny lähtiä jo heti ko tulin lipastolta, mutta jotenki jäin roikkumaan ja ruoanlaitto veny ja sitten oliki jo niin näläkä että oli pakko syyä ja nyt lähen juoksemaan sitten ehkä joskus tuossa seittemältä. Luennollaki nukuin taas silimät auki eturivissä (se täytyy olla tämä pimeys joka väsyttää) ja heräsin välillä aina siihen todellisuuteen että hitto, minä oon oikiasti täällä. Missähän vaiheessa sitä alakais oikiasti tajuta, siis ihan oikiasti oikiasti, että minusta tulee isona puheterapeutti! Mietin tuossa luennolla tänään sitäki hetkiä, ko kävin netistä lukemassa opiskelemaan päässeitten nimet ja omani oli siellä. Itkin ja nauroin yhtä aikaa ja juoksin ympäri taloa, huusin. Se oli pohojimmiltaan aika hieno hetki. Ja kyllä, näin syyslukukauen viimisen luentoviikon alakupuoliskolla uskallan jo sanoa, että tämä on ollu kyllä justiinsa sitä, mitä odotinki. Ja vieläki oon ihan pohojattoman onnellinen tästä opiskelupaikastani. :) Psykologian peruskurssin tenttiki oli menny kakkosella läpi. Joo, ei pääse arvosanalla oikeen juhulimaan, mutta se oli juurikin sitä, mitä siltä tuolla syysloman lukemisilla ootin. Suoritettu ja pois päiväjärjestyksestä siis. Nyt oisi eessä vielä se kielitiede, johon olisin kyllä voinut alottaa jo lukemaan... No, huomenna sitten. Tai keskiviikkona ainaki viimeistään! Suoraan sanoen senki tentin arvosanalle on minulle ihan se ja sama, kuhan menee läpi ja jaloista pois pyörimästä. Sitten voiki alakaa lukia Kielen tasojen tenttiin, jonka aiheet on oikiasti mielenkiintosia, ja ehkäpä vähän tärkiämpiäki, ko vaikkapa kielitiede. Syksy on kyllä loppujen lopuksi hurahtanut varsin äkkiä ohi, vastahan se oli alakusyksy ja alotettiin vääntäminen tuolla. Ehkäpä net viis vuotta vierähtääki aika nopiasti, kun on jotaki mielekästä tekemistä. Muutenki ihan hullua ajatella, että torstaina on joulukuun ensimmäinen päivä. Meikäläisen ajantaju ei vaan oo jaksanu vissiin pysyä matkassa, ko välillä on ollu niin hektistä.
Jep, voisin ruveta suunnittelemaan Marjuskan kans tässä meijän rentoilupikkujouluja ja mennä sitten hetkeksi makaamaan lattialle ennenko pitää alakaa tehä lähtöä sinne lenkille. Kyllä, omistan karvalankamatot ja minulla on joku fetissi tuohon lattialla makaamiseen. Kokeilkaa joskus, saatatte saaha vaikka uutta perspektiiviä elämään! Plus että karvalankamatoilla on kiva venytellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti