Kyllä, Oulusta on sulanu sitten kaikki lumi eilen pois, ja aamuyöstä heräsin siihen, että satoi vettä. Ja jos ensimmäisen kerroksen kämpässä herää siihen, että kuulee vesisateen (joka hakkaa ikkunaan) on syytä huolestua ulukona vallitsevasta säätilasta. Pimiää, märkää ja erittäin sateista. Hirviä aamu lähtiä polokemaan lipastolle väsyneenä. Iltapäivällä takaisin tullessa vallitsi taas sama pimeys ja märkyys, jota kuitenkin valaisi postin tuoma yllätys:
Pahoittelen heikkoa kuvanlaatua, ei riittäny hermo ja valaistus tämän parempaan, mutta äiti oli postin välityksellä muistanu meikää joulukortti-joulukalenterilla! :) Tästä energisoituneena päätin, että lähen uhumaamaan tuota ulukona vallitsevaa pimeyttä ja singahdan juoksulenkille. Eipä siis tällä kertaa muuta kuin valoa kaikille pimiään torstai-päivään ja toivotaan että sataisi sitä lunta! Pimeys ittessään ei koskaan ole ollu meikälle mikään ongelma, päin vastoin, oon tämmöne kaamoksen lapsi, mutta tämä LUMETON pimeys on jotain ihan muuta, ko mihin meikäläinen on tottunu. Mutta nyt sinne lenkille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti