I've got the scars to prove it that only the strong survive.

Ei jaksa.

Huhhuh, nyt alakaa kyllä olla ihan tosissaan voimat pois. Oon viettäny yheksästä viiteen -päivän lipastolla työstäen lähinnä enkun esitystä ja vähän logopedian esseetä. Olo on aika väsyny, vittuuntunu ja turhautunu. Siitä englannista en ees jaksa enää valittaa, aletaan kuiten ehkä olla voiton puolella ko esitys on suurin piirtein kasassa, enää pitäisi vaan tietää, että miten se esitetään, mutta logopedian essee turhauttaa aivan äärimmäisen palijon, ko joka ikinen äänihäiriöihin ees viittaava kirija oli taas lainassa. Samoin äänihygieniaan tai äänenhuoltoon, äänihäiriöitten ennaltaehkäisyyn tai mihinkään muuhunkaan ees vähän esseen kannalta hyödylliseen liittyvät kirjat. Saatiin met kuiten jotain, oon vaan vähän skeptinen sen suhteen, että onko niistä nyt sitten mitään hyötyä.

Jotenki on tullu viime aikoina semmone olo, että miten siellä saatanan kirijastossa voi olla niin palijon niitä kirjoja ko ei siellä ainuttakaan niistä, joita minä tarvisin, ole koskaan paikalla. Ja kun esseen kirjottamiseen on aikaa viikko, ei siinä palijoa varailla ja jäähä oottelemaan, että josko joku palauttais jonku kirjan. No, sitten jou'ut menemään vähän huonommilla lähteillä eli niillä, jotka saat johonki aiheeseen liittyen rääpittyä kasaan, ja sitten saat kolomosen esseestä ja luennoitsija valittaa siitä, että muuten hyvä essee muttako oisit voinu käyttää enemmän tutkimuslähteitä ja syventyä aiheeseen vielä enemmän. Ehkä minä oon vaan huono tässä, muttako tuntuu ettei mitenkään pärijää vaan jollaki sähköisessä muodossa olevien englanninkielisten lehtien artikkelien avulla. Varsinki ko oli tässä muutaki hommaa ko ettiä tuntikausia sopivaa materiaalia.

Ja sitä paitsi viimeksi olin kämmänny ihan typerien asioitten  kohalla läheluetteloa tehessä, että pointsit siitäki itelle, esseen numero ois voinu olla vähän parempi jos ei olis niin tumpelo. Ei kannata selevästikään kirjotella esseitä ko on kipiänä, jään kauhulla oottamaan, mitä idioottimaisuuksia oon teheny sinne Kieliyhteisöön sosiaalistuminen -kurssin esseeseen... No, jotain positiivista, minulla on semmone tunne, että Suomen kielen äänneopin -tentti tais mennä ihan hyvin. Tosin tämä tunne voi olla varsin väärä. 

Kuvastaa meikän mielenmaisemaa kuluneen viikon
osalta aika hyvin.

Muilta osin onki sitten ollu aika huono viikko. Oon nukkunu ihan surkiasti ja on väsyttäny ihan naamattomasti, niskat ja hartiat on ihan jumissa, silimätki on edelleen kipiät, ei oo jaksanu urheilla, pyöräileminen paikasta toiseen on ollu melekosia hasardihommia ja oon muutenki ollu aika lyhytpinnanen ja kärty. Lisäksi jatkossa voi taas ihan hyvällä omallatunnolla unohtaa hakia postit ko Lapin Kansan kuukauen mittanen tilaus päätty. Masentavaa. Ei sillä, ei se kyllä ees aamupostissa kerenny tänne Persemaalle asti, mutta olipahan lipastopäivän päätteeksi aina mukava keitellä kahavit ja lukia lehti. Oon taas uutispimennossa (ja sarjakuvapimennossa!) eikä se ole yhtään kivaa. Muutenki lukemiset koostuu taas lähinnä tenttikirijoista ja materiaaleista, sain tuossa viikonloppuna luettua loppuun viimeisimmän työn alla olleen Irvinginkin, Neljäs käsi. Oli vähän erilainen, ja silti kuitenkin ihan Irving ja minä tykkäsin. Kuinka se kirjottaaki noin hienoja juttuja.

No, onneksi huomenna on jo (pitsa)torstai ja tämä paska viikkoki opiskelujen osalta kohta melekeen paketissa. Nyt meikä lähtee tiskaamaan ja keittämään itelleni kahavit. Palakitsen itteni ahkeruudesta pitkän päivän päätteeksi isolla pullalla. No, niinkö en tekisi siitä, vaikka oisin ollu ihan superlaiska tai vaan yhen luennon lipastolla, mutta. :D Oon kyllä vähän huolissani tästä meikän pulla päivässä -dieetistä, varsinki näin joulun alla... Mutta jos vaikka sovitaan, että oisin kuluttanu energiaa ajattelemalla tänään sen pullan verran.

PS. Fiksailin vähän tätä asettelua, tykkään itte että näin ois parempi! Ja viikonloppuna voisin yrittää kirjottaa jotaki järkevää näiden yleisen lärinän ja opiskelujudujen sijasta. Katsotaan sitten lähemmin, että mitä. Terkuin tällä hetkellä meleko nuutunut bloggaaja...