maanantai 27. tammikuuta 2014

It's easy when you're big in Japan.

Okei, nyt tässä palakkarin äärellä (voi kyllä, ollaan vihidoinkin saatu aikaseksi ostaa ihan oikiaa palakkaria pelekän maijon sijasta :D) on hyvä tehdyn reenin päätteeksi selitellä, mitä kaikkia tähän elämään tällä hetkellä taas vaihteeksi kuuluukaan. Ja voi kyllä, tämä reeni kuluki jo palijon paremmin ko edellinen selekä-rinta-olokapäät viime ma. Ja ettei oisi liian heleppoa, tein myös leuanvetohaasteen ekan päivän, nähtäväksi jää jaksanko suorittaa sitä tunnollisesti. Viime viikolla tosiaan reippailin kaikki kolomijakoiseen reeniohojelmaani kuuluvat reenipäivät (ja vielä ihan kunnolla kaikki) ja kävin muutamaan otteeseen lenkillä, eikä se ees ollu paha, aika riitti ihan hyvin ja muutenki. Tänään aloin jo muistaa, miksi oon naatiskellu tuosta punttien heiluttelusta joskus niin palijon. Nyt olis tarkotus saaha nämät urheilut rullaamaan niin, että vois syyä niinkö normaalit ihimiset ja joskus vaikka vähän jotain hyvääkin, iliman että tarttee miettiä sitä vararengasta joka kasvaa tuohon keskivartaloon. Kasvua olisi lähinnä tarkotus tapahtua nuissa olemattomissa lihaksissa. Ja siinä sivussa jos vähän lenkkeilisikin. Ja hiihtäisi, kuhan saisi hommattua sukset. Liikkuisi silleen monipuolisesti, ettei tartte jokaista suupalaa kytätä neurooseissa. Tällä viikolla aikaa urheilla on jopa edellistä enemmän.

Meisillä on nimittäin menossa kandinkirjotteluviikko, mikä tarkottaa sitä, etten luultavasti mee millekään luennolle tällä viikolla, en ainakaan aamukasin motorisille, ko oon jo kirjottanu kakkososan oppimispäiväkirjan. Puheviestinnässäkään en tänään ollu ja saa nähä jaksanko lähtiä torstainakaan. Ja koska kuulovammoja ei tällä viikolla oo, ainua työn alla oleva juttu on terapia ja seki on jo suunniteltu, joten. Voin keskittyä kirjottamaan kandia ihan urakalla. Viime viikon kandiohojauksesta sain mukavasti potkua ja alotin kirjottelun jo viime viikolla. Viikonloppuna huilasin, mutta tänään oon taas avannu silimäni klo 6.45 ja kirjotellu aamusta kandia vähän eteenpäin. Vituttaa myöntää, mutta oon hiffannu tässä sen kirjottamisesta palijon juttua, mulle on avautunu, mitä kirjottelen johdantoon ja jollain sairaalla tapaa oon jopa tänäänkin nauttinu siitä kirjottamisprosessista. :D Kauhiaa! Hyi. 

No, eniveis ja veis eni, tällä viikolla ois tarkotus saaha kandi kivalle mallille. Huomenna voin keskittyä täyspäiväisesti tähän hommaan, tänään oli vielä tuo mieheke tuossa jaloissa pyörimässä niin piti keskeyttää kirjottelu ja hoitaa vähän asioita. 

Käytiin (ullatus ullatus) Motonetissä, josta tarttui mukaan akkulaturi autoon (ei minulle). Oon kuluneen vuojen aikana käyny varmaan enemmän Motonetissä ja Biltemassa ko mitä koko elämäni aikana yhteensä. :D Sen jäläkeen siirryttiin Lidliin ruokakauppaan ja on taas vähän pakko ylistää tuota lempikauppojeni lempikauppaa, uudistettiin nimittäin kertaheitolla alusvaate- ja sukkavalikoimaa molempien vaatekaapissa. Ostin itelleni kaks seittemän parin sukkapakettia, viidet alushousut ja paketin jossa oli kolome mustaa toppia. Miehekkeelle ostettiin kaks pakettia boksereita (kolome per pakkaus) ja yks seittemän parin sukkapaketti. Pyöräyttelin niitä tuossa koneessa ja vaikuttavat aivanki ajavansa asiansa alusvaatteina. Tosin alushousut on vielä vähän mysteeri, näyttivät nimittäin vähän isoilta, mutta kyllä niilleki käyttöä löytyy. Topitki on varmaan vähän löysiä, mutta eipä tuo haittaa, kyllä net paitojen alla menee, HM:llä tai jossain vastaavassa yhestä oisi saanut maksaa varmaan saman verran mitä tuolla nuista kolomesta. 

Viime aikoinahan meille on kotiutunu yhtä sun toista tuolta Lidlistä, kuten tosiaan esimerkiksi tuo jumppapallo ja leuanvetotanko (seki on ainaki toistaiseksi pysyny tuolla korkeuksissa :D) sekä meikälle uusi lipasto/kauppa/joka paikan Puma-reppu, johon mahtuu palijon tavaraa, siinä on heijastimia ja pehemustettu selekä sekä olokaimet. Ja mikä parasta, se on PINKKI. Joo. Todella katu-uskottava ja meisin tyyliin mätsäävä, muttako mitään muuta väriä ei ollu enää jälijellä sillonko satuin Lidliin eksymään ja tuo oli niin hyvä kaikin puolin. Paitsi se väri. 

Mutta no, näillä mennään. :D Oon vakaasti harkinnu viime aikoina myös esimerkiksi ompelukoneen ja laminointikoneen kotiuttamista Lidlistä. :D Ompelukone jäi siksi koska se oli kuiten suht kallis ja näytti monimutkaiselta, vaikka Singer olikin. Laminointikoneen olin näin lähellä ostaa, mutta sitten tulin miettineeksi, että meillä alakaa muutenki olla kaikki kaapit niin rojua täynnä ja sitä voi tulla vaikka vähän lisääki vielä jos luoja suo, niin päätin jättää toiseen kertaan. En minä kuitenkaan niin innokkaasti niitä terapiamatskuja askartele. 

Ja mitäs mitäs. Tänään tilattiin uus näyttömoduli meikäläisen Samsungiin (!!!), J aiko taikoa sen paikalleen. Saapa nähä, mitä sieltä tulee ja onnistuuko se vaihtaminen vammoitta. Lähetin myös Kossit huoltoon viime viikolla (kauniin kukkakoristeisessa kirjekuoressa kiitos postin, joka oli piilottanu net ruskiat normaalit meikän näkökentän ulukopuolelle...) ja mitäs vielä. Perjantaina käytiin heittämässä siivous- ja kylästelykeikka ja nyt oon harkinnu vakavissani suksien sekä luistimien ostamista. Tein ruoaksi perjantaina ihan huippua tonnikalapiirakkaa ja lauantaina väsäsin reenailun ohessa ihanaa kunnon lasagnea. En ollukaan syöny kunnon oikiaa lasagnea millon lie viimeksi. Piirakka oli niin hyvää ja heleppo tehä, että voisin vaikka jakaa sen reseptinkin täällä:

Tonnikalapiirakka
pohja:
purkki kermaviiliä
kananmuna
1½ dl gluteenittomia jauhoja
1 dl tattarijauhoja
n. 1 tl psylliumia
2 tl leivinjauhetta

täyte:
2 prk tonnikalaa öljyssä
2 kananmunaa
purkki kermaviiliä
pari valkosipulin kynttä
pieni sipuli
juustoraastetta
mausteita oman maun mukaan (ite taisin laittaa ainaki paprikajauhetta, chiliä, pippuria, suolaa, oreganoa) 

Kaada kulhoon purkki kermaviiliä, nakkaa joukkoon psyllium. Yhdistä ja sekoita toisessa kulhossa jauhot, lisää kananmunan kanssa kermaviiliin ja sekoita. Levitä taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan (mielellään normaalia korkeareunaisempi vuoka, koska piirakka nousee meleko paljon tai sitten uunin pohjalle pelti suojaksi, saattaa tulla yli laijan), sekoita toisessa kulhossa täyteainekset, kaada pohojan päälle ja paista 200 asteisessa uunissa n. puoli tuntia. 

Tästä tulee tosi mehevää ja ihan huippuhyvää ja mikä parasta, täytteeksihän voi laittaa mitä ikinä itte mieliikään. Oon jo suunnitellu tekeväni tätä kana-, lohi-, kasvis- ja kinkkutäytteellä. Suolaiset piirakathan on siitä kivoja, että näihin voi varioida tuota täytettä loputtomiin ihan sen mukaan, mistä sattuu tykkäämään. :) Tämän piirakan pohoja on siitäki huippu, että kuohkeudestaan huolimatta siihen ei tuu rasvaa juuri ollenkaan (ite laitoin sekä pohojaan että täytteeseen rasvatonta kermaviiliä ja juustoraasteeksi Polaria), eli tämä on vähän terveellisempi herkku ko se perinteinen suolanen piirakka voitaikinapohojalla, mitä oon ruukannu tehä. Ja tuon voitakinapohojanki tekeepi siis kätevästi gluteenittomana vaihtamalla jauhot esimerkiksi 1 dl tattaria ja 1 dl hienoa gluteenitonta jauhoseosta, testattu ja hyväksi havaittu on.

Mitäs mitäs vielä. Life is nannaa na naa naana na. Oon vaihteeksi hyvin pirtiällä ja hyvällä tuulella, ollu jo viime viikosta. Jostaki repäsin kauhian virtapiikin ja toivon, että tämä kestää ens toukokuuhun asti. Ainaki. Lisäksi oon jotenki konkretisoinu kaiken kivan tässä elämässä ja tajunnu, ettei asiat oo enää ihan mitenkään kauhian kaukaisia, vaan ihan lähellä ja saavutettavissa. Ollaan esmes piirrelty talon pohojakuvia ja mietitty sitä, että kuivaushuone olis kiva ja mihin vaatekaapit tulee ja että saunalla pitäisi olla pukuhuone, josta ei oo läpikäyntiä mihinkään. 

Ja niin joo, oon myös koukuttanu itteni Maajussille morsiameen (:DDDD). Mutta nyt koukutan itteni tuonne suihkun ja kuivakuppailun puolelle ja sitten alan tehä jotaki ihan muuta, luen vaikka kirjaa tms. Huomenna aamu alakaa taas kandilla. 

Palataan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti