sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

This time I'm doing it for me and me alone.

Aattelinpa avautua, että perjantaina käväsin tosiaan pitkästä aikaa puolen tunnin juoksulenkin ja se oli aika tuskasa kokemus pitkän tauon jäläkeen. Pitää taas alakaa rakentaa kuntoa uuestaan. Tai no, kyllä kait se tautiki vielä vähän painaa, ei nyt ihan nollasta tartte lähtiä, mutta silti. No, ehkä tämä tästä ko sais taas pikkuhilijaa käyntiin säännöllisen pinkomisen. Tänään taas uuestaan Marjuskan kans, jos saa vaan sallii. Eilenki sato kyllä taas suomeksi sanottuna paskaa taivaalta.

Vituttaa kyllä hieman, ei vaan pitäisi ikinä sairastua. 

Ja jotta elämä ei vaan menisi liian helepoksi, eilen ei sitten päästy salillekaan, ko Ouluhallilla oli joku helevetin lentopalloturnaus. Arvostelin aika rankasti kaikkia niitä ääliöitä jotka pelaa lentopalloa, vaikka tiiän kyllä että kyseessä on epäilemättä ihan mainio urheilulaji (äläkää kysykö mistä tiiän tämän, että halua tietää ;--) ). Hinku salille olis ollu kova, vaikka tuossa taas alusvaatteisillani siivotessani (don't ask) tsiigailin ittiäni peilistä ja mietin että jumatsuikkeli ko meikäläisellä on leviät hartiat ja selekä suhteessa muuhun roppaan. Ei varmaan auta se selän reenaaminen yhtään, mutta minkäs teet ko se on ehkä kaikista kivointa. :D Geenit, geenit. Isi ja velipoikaki on selästä ja hartioista leveitä. Muutenki tulin taas siihen tulokseen, että ei meikäläinen oo ollenkaan hullumpi (kunhan ei vaan laita liian kirkkaita valoja päälle, :DDD no ei kai!) Pienellä hiomisella saatais kyllä ihimeitä aikaan. Vähän enemmän lihasta ja pikkusen vähemmän rasvaa niin avot. Mutta saapi nähä. Oon kyllä aika tyytyväinen jo nytki, ko meikäläisen ei kuitenkaan tarvi työkseni esitellä tätä roppia missään, joten miksi nähä tuhoton vaiva sen eteen että ois just eikä melekeen. No, omaksi iloksi toki. Joo, en ikinä osaa päättää. :D Tällä hetkellä siis kuitenki otetaan enemmän rennosti, reenataan ja syyän järkevästi mutta ei revitä ressiä. Ja valitettavasti minä oon muutenki vähän enemmän tämmönen Marilyn-mallinen nainen ko mitä mikään 175 senttiä pitkä malli taikka missi, joten minustahan ei ikinä semmosta saa vaikka kuinka haluais. :----D

Seuraava valokuva saattaa aiheuttaa kaikista herkimmissä ihimissä järkytyksen tunteita, joten suosittelen laittamaan silimät kiinni.


Pahoittelen kaikin puolin tällä aiheuttamaani mielipahaa ja järkytyksen tunteita (:-----D) mutta halusin havainnollistaa ittelleni ja muille, että miksi välillä vituttaa vähän enemmän kattoa peiliin ja välillä taas vähän vähemmän. Nuot seksipöksyt vähän vielä leventää meisin lantiota, mutta niin, enivei se vyötärö-lantiosuhe noin kuuskyt-jotain senttiä - kaheksankymmentä-jotain senttiä. Tosin oon kyllä saattanu levetä sitten viime mittausten, ko niistä on kauan, mutta noilla kymmenillä luultavasti kuiten liikutaan. Tuosta se ei oikein erotu, mutta hartiat ja selekä on nykyään leviämmät ko lantio, huoh. Ja pituuttahan meisillä oli semmoset 159 cm. Lyhyet jalat ja vielä lyhyempi selekä. MUTTA. Tämmönen oon ja minkäs teet. Minä oon minä! Ugh. Tämmöne viien markan Marilyn iliman blondia tukkaa ja muutakaan avuja. :D

Jep, seuraavan kerran ko alan itkiä täällä sitä miten olen päättäny alakaa OIKIASTI miettiä syömisiä ja kuntoilla ihan urakalla, joku on ystävällinen ja tulee lyömään minua. Urheilua siksi, että se on mukavaa ja nautinnollista ja ruokaa siksi, että säilyy hengissä ja se on vielä kaiken lisäksi ihan hyvääki. Eikä se yleiskunnon ylläpitäminen juosten ja lihasten huolto salilla nyt koskaan haitaksikaan ole. Mutta semmonen aktiivinen parempaan kuntoon -projekti on kyllä nyt vähän jäissä. Ihan siksikin, että salitilanne näyttää huonolta (Ouluhallilla on tulossa jos helevetin messua ja paskaa ja muualle lähteminen on tämmöselle sosiaalisten tilanteitten pelekoselle ihimislapselle aika rankka juttu.) Pitää käyä sillon ko pääsee jonneki ja jos ei pääse, niin ei piä repiä hiuksia päästä sen takia. Jospa sitä kesällä sitten kotona saleilis oikein urakalla ja kävis mettässä juoksemassa, ko näillä näkymin mennee koko kesä kotosalla.

PS. Lupaan ottaa kuvan ja julukasta sen täällä, jos ikinä hankin itelleni vattalihakset tai vähemmän vattarasvaa niin että net näkyy sieltä alta. ;) Mutta äläkää ihimetelkö jos sitä ei ikinä tapahu! :D

Briefly in English: That's me. Checking my motivation and things like why I'm doing this. And the answer is: for me, of course. Because sports should be fun, not something which makes you nuts when you're not able to do it.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti