Sä olet ainutlaatuinen.

Perjantai, mahtavaa!

Pläjäsen tähän puhelimella napsimiani kuvia läjän joukkoon (anteeksi, net on melekeen kaikki koirasta!) ja jaarittelen hetken jotain ko oottelen että soitin lataa, ja sen jäläkeen lähen kokeilemaan juoksemista vesisateessa. Vesisateesta viis, mutta jalaka tuskin tehenee yhteistyötä. No, yritän silti, nimimerkillä housut ei mahu jalakaan... Vaikka yritänki uskotella itelleni, että oon vaan polokupyöräilly itelleni rautaiset pakarat. :D

No mutta, lihomisen vinettämisestä johonki ihan muuhun. 

Viikko on taas menny tehokkaasti melekeen joka päivä linjalla kaheksasta nelijään jossaki. Kiti-ryhymä pyörii kivasti, lasten kanssa on aina mahottoman mukava touhuilla juttuja. Mitäs muuta. No, ei oikein mitään erityistä, oikiastaan. Neulon villasukkia ja sittenko net on valamiit, näettä minkälaisia. Eipä tässä kauhiasti ole muuta joutanu tapahtumaan, joten mennäänpä sitten vaikka fiilistelemään kahta edellistä viikonloppuani kotona.

Käytiin Ukon kans mettälenkillä fiilistelemässä syksyä. Oli mahottoman ihanaa, vaikka meisin harmiksi ei nähtykään ainuttakaan lintua. No, ehkä vituttais vielä enemmän, jos niitä ois nähäny, ko ei ole sitä haulikkoakaan.

Ukko ottaa rennosti

Vaikka ois kuinka hilluttu ittensä väsyneeksi, silti pitää nukkuaki semmosessa asennossa, että voi kytätä, näkyykö ikkunasta lintuja. Tai jotain muuta mielenkiintosta. :) Voin varmaan silläki näin paksusti, ko ei ole ollu koiraa, mitä lenkittää...

Toissa sunnuntaina käytiin tulistelemassa Hangasjärven laavulla ja oli kyllä ihan mahtavan näköistä. Syyspimiä ja nuotio, parhautta. Tuolla on se minun sydämen koti, tuollaisissa hetkissä. Mettässä.

Minun pitäisi EHKÄ hankkia muutaki elämää ko tuo koira, mutta kattokaa nyt sitä! Pieni possu. Kotona käyminen koostui tosiaan pitemmän päälle oloasu päällä hengailusta, nukkumisesta ja koirasta. Sekä luonnosta ja mettästä.  :)

Ja keräsin minä tosiaan vähän näitä seuraavan kuvan herkkuja:

Vattuja! Ja vattumatoja. Mutta joo, pidemmittä jaaritteluitta (ja ennenkö tulee koti-ikävä) rupian tässä venyttelemaan ja lähen sinne pinkomaan. Tai yrittämään sitä pinkomista. Että kerkiän sitten yheksältä telekkarin ääreen, suosittelen muitaki kääntämään kanavan Kakkosen puolelle silloin. Tartu Mikkiin! Paitsi että meikäläinen ainaki tykkää laulaa mukana (ylläri!), tällä kertaa siellä on aika mainioita vieraitaki. :)

Briefly in English: Photos of my life. Life at home. Life in a way it should be.