Melekeen olin vähän maanantaiangst ko aamun terapiasuunnitelman hahmottelun ja teoriataustan tiedonhaun jäläkeen painelin lipastolle, kävin tarkistamassa Communican eli meijän ainejärjestön viime vuojen suunnitelmat rahankäytöstä ja tilinpäätökset (miten ihiminen voi ilimottautua johonki tehtävään ees muistamatta asiaa? :D) Outin kans, ryntäsin puheviestintään kuuntelemaan puhe-esityksiä sekä hengitystekniikasta, Downin oireyhtymän oraalimotorisesta kuntoutuksesta ja työnhausta. Sen jäläkeen suunnittelin yhen tämän viikon terapiakerroista ja lopuksi kannoin vielä kauhian kasan kirjoja teoriataustaa varten kämpille.
Nälän jo hieman vaivatessa piti alakaa kokata evästä ko valamista ei tietenkään ollut (arvostan todella niitä päiviä ko toinen on kotona kokkaamassa valamiiksi) ja miten minä vihaankaan yli kaiken väsyneenä ja näläkäsenä kokkaamista. Hieman meinasi jo itku päässä ko tajusin salaattia väkertäessäni, että unohin tomaatit kauppaan.
Taistelun ja väkertämisen jäläkeen täytyy kuitenki sanoa, että oon enemmän ko tyytyväinen lopputulokseen, joka oli siis falafelpyöryköitä, salaattia ja fetajuustoa sekä kermaviilikastiketta.
Ja olihan net kyllä jumalattoman hyviä. Vaikka en ikinä kasvissyöjäksi voisikaan ruveta ko rakastan kunnon pihiviä ja herkullisia liharuokia liikaa, mutta ajoittain iskee himo tämmösiin kasvisherkkuihin. Heräsin kuvaamisajatukseen siinä vaiheessa ko olin pätkiny suurimman osan annoksesta jo naamaani, eikä salaatin tomaatittomuus haitannu yhtään menoa ko oli sentään suippopaprikaa. "Ihan oikeita" uppopaistettuja falafelejä nämät eivät ole, ko pannulla paistamalla pääsee hieman kevyemmin vähemmällä öljymäärällä, eikä näitä purkkikikherneistä tehtyjä palleroisia kuulemani mukaan ees pysty uppopaistamaan, koska tahtovat hajota. Mutta pannulla tulee aivanki hyviä, kunhan muistaa lisätä paistamisen ohessa hieman vettä pannulle, etteivät kuivu niinkö meikäläisen ensimmäiset falafelpyörykät. Ja gluteenittomuushan tulee yksinkertaisesti siitä, ko vaihtaa tavalliset korppujauhot gluteenittomiin. Kastikkeen tein ihan taviksesta kermaviilistä ko en löytäny Lidlistä laktoositonta turkkilaista jogurttia ja soveltelin siihen vaan ite mausteita (sitruunamehua, ripaus sokeria, inkivääriä, chilijauhetta, paprikajauhetta, mustapippuria, suolaa ja silputtua persiljaa), jokainen voinee tehä sen oman makunsa mukaan tai vaikka täältä löytyvän minttukastikkeen mukaan. Pyörykätki on siis mukaelma nuista Pirkan falafelpyöryköistä.
Kuola poskella valuen suunnittelin jo, miten tungen kyllä joskus näitä, salaattia sekä fetaa itetehtyjen pitaleipien sisään... Mutta se on toinen tarina se, tässäpä tuo resepti näihin arkipäivän herkkupalleroisiin.
Gluteenittomat falafelpyörykät
1 tlk kikherneitä
pieni sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 ½ dl persiljaa hienonnettuna (ite vaan laiskasti saksin kimpusta suoraan taikinaan)
kananmuna
1 dl gluteenittomia korppujauhoja
1 rkl sitruunamehua
1 tl juustokuminaa eli jeeraa
3/4 tl suolaa
1/4 tl chilijauhetta
Tee ensimmäiseksi haluamasi kastike pyöryköille ja sekoita se maustumaan jääkaappin. Valuta kikherneet, kuori ja pilko sipuli sekä valkosipulinkynnet. Jos sinulla on riittävän tehokas blenderi (meikällä ei tuo perus OBH Nordica), niin mittaa kaikki ainekset sinne ja pyöräytä tasaiseksi taikinaksi, tai survo kikherneet ja sipulit vaikka sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi ja sekoita siihen loput ainekset. Kumoa taikina kostutetulle leikkuulaudalle, muotoile tangoksi, pilko paloiksi ja pyörittele pannulle pyöryköiksi (n. 30 kpl riippuen palojen koosta). Paista pyöryköitä miedolla lämmöllä pannulla öljyssä noin 10 minuuttia välillä käännellen, lisää pariin otteeseen loraus vettä pannulle, etteivät pyörykät pääse kuivumaan liikaa. Tarjoile lämpiminä salaatin ja kastikkeen kera, tai laita vaikka salaatin ja kastikkeen kanssa pitaleipien täytteeksi.
Ja niitten pitaleipien reseptin ja ohojeen saatte sitten joskus, ko jaksan kokeilla niitä. :D
Nyt pitäisi vissiin ehkä kirjotella kandia tai jotain ennenkö alan jumpalle alias reenille, mutta jostain syystä nyt kiinnostaa lähinnä päikkärit. Niihin en kuitenkaan sorru, mutta voipi olla, että lueskelen vaikka blogeja tässä hetken ja tuumaan karusti, että mikä kandi ja mikä kuulovammojen tentti muka... Vähän meinaa olla kyllä maanantaiahistus, muttako tämä viikko on ohi ja on perjantai, on huomattavasti vähemmän hommaa enää eessäpäin. Ainaki toivottavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti