Hope dies last.

Piti vissiin kuolla tähän räkätautiin. Sairastelupäivä numero en ees enää jaksa laskia. Toive terveestä ja urheilullisesta maanantaista hupenee koko ajan. Toisaalta, kuten otsikko sanoo, hope dies last. 

Sopii teemaan myös jääkiekon osalta, sekä siihen, miten olen viihyttänyt ittiäni tässä kipiänä. Nimittäin kattomalla Taru Sormusten Herrasta trilogian extendet cuttia. En tiiä miten olen elämässäni selevinny näin pitkälle ikinä niitä näkemättä! Meikäläinen on nimittäin sen verta palijon ollu Tolkienin pauloissa, että ohan se nyt suorastaan häpiä kattoa nämät vasta nyt. Mutta parempi myöhään, ko ei milloinkaan. Täytyy sanoa, että tykkään näistä vielä palijon enemmän ko niistä alakuperäisistä dvd-julukasuista. Vähän niinkö kattois kokonaan uutta elokuvasarijaa. Ja minä oon sentään nähäny nämät aika monesti. 

Viinimarijamehua ja Helemin syvänteen taistelua, jei! Enkä vieläkään tiiä lähtisinkö Legolasin vai Aragornin matkaan. :------D Vetreä 87-vuotias vaiko iätön haltia? Kas siinäpä vasta kysymys. Tässä kakkospätkässä hienointa on ehkä Rautapihan puhistus, enteissä on jotaki vastustamatonta ja jylläävää luonnon voimaa, jolle kukaan ei maha mitään. Toisaalta rohirrim on kans aika jees porukkaa, jos oisin pois Keskimaasta, voisin aika mielelläni olla rohanilainen. Yksinkertainen ja vähän maalainen elämänmeno, karskeja miehiä ja näin. Sopii mulle. Gondorilaiset on meikäläisen makuun ehkä vähän liian kaupunkilaisia (miettikää nyt vaikka jotain Boromiria!) Rivendell ois kyllä toisaalta kans aika hieno paikka, meikäläisessä ko on tämmöstä kauniin haltianeidon näköä... ...not, ulukonäön ja elämisen meiningin perusteella taitaisin kyllä olla ihan vaan Konnun hobitti. Yhtä lyhyt ja karvanen. :D

Ihan ehta haltianeito!

Ukkoki katto meikän kans Tarua. No okei, se nukku. :----D

Yhtä kaikki, Keskimaa on hyvä suojasatama, jonne voi matkustella vaikka näin kipiänä. Kirjaa ei toki voita ikinä mikään (!!! sillä on eräänlainen raamatun asema meikäläisen elämässä), mutta Jacksonin filimatisointi on sen verran komia ja onnistunu, että tykkään kyllä välillä vaan kattellaki näitä. Tarulla on yksinkertaisesti niin mahtava maailma. Kirja pisti 12-vuotiaan meikäläisen maailman monella tapaa meleko sekasin, eikä paluuta sen jäläkeen oo ollu. Fantasia ei mitenkään päin muuten ole oikein meikäläisen laji (Harry Potterit, joo, sekä se joku sarja, jonka nimiä en muista ja hävettää tunnustaa, mutta Narnian tarinat on vieläki kesken :D) mutta se johtuu ehkä siitä, että Taru oli ensimmäinen tätä lajia ja minulle niin pyhä, että kaikki muu tuntuu jotenki laimialta.

Kirjallisia lemppareita ja tietyllä tapaa esikuvia meikäläisellä onkin juuri Tolkien, sekä lisäksi Douglas Adams ja John Irving. Mainitakseni ehkä näin suurimmat innoittajat. Kaikkia yhistää mahottoman taitava ja loistelias kieli, joka soljuu eteenpäin, ja etenkin jäläkimmäisiä myös huumori. Erilainen, omalaatuinen ja Irvingillä ajoittain aika mustakin, mutta huumori. 

Semmone kirjoittaja minäki haluaisin olla. Kirjottaa taitavaa ja iskevää, eteenpäin soljuvaa tekstiä, joka on ryhditetty toimivalla ja terävällä, ajoittain meleko tummallakin huumorilla. Ei mitään valamiiksi pureskeltua liian heleppoa mössöä, jonka vaan lukee ja siinä se. Tekstiä, johon tarvii ajatusta, mutta joka ei kuitenkaan ole ihan täyttä hepreaa. Tekstiä, joka herättää lukijassaan tunteita ja ajatuksia. Ja, viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä, tekstiä, joka tarjoaisi lukijalleen unohtumattoman lukukokemuksen, edes häviävän osan verran sellaisen, minkä Tolkien minulle Tarulla aikanaan tarjosi. 

Mutta koska minä jaarittelen vaan jonninjoutavaa paskaa eikä minulla useimmiten ole mitään ajatusta mistään, saati mitään suurta sanottavaa, taitaa se olla vielä aika kaukainen haave.

Joo, vois palata takasin pausella olevaan Keskimaahan. Nazgulit saapui juuri Osgiliathiin! Kohta vois myös syyä ja keittää vähän lisää kuumaa mehua. Meneehän se nämät komiat kevätpäivät näinkin... 

Loppuun vielä tämmöne hauska kevennys:

Hyvää aurinkoista loppupäivää kaikille, ja toivottavasti teillä on jotaki järkevämpää tekemistä ko meikällä! :)

Briefly in English: The Lord of the Rings. Best entertainment for me right now. I have nothing but too many hours to watch all the movies. Being sick sucks, but Legolas and Aragorn will help me to get through this.