Oon kerranki teheny ruotsin tehtävät ajoissa, eli heti lipastolta tultuani (ja tajusin tuossa just, että olisi pitänyt tehä jo eilen ja TULOSTAA net tänään :D), sitten väänsin ruuaksi täytettyjä tomaatteja ja nyt voinen vaan huokasta, ko torstain ja ens maanantain terapiatkin on ihan hyvällä mallilla, tiedonhaun kurssin tehtäväki jota kuinkin tehty ja muutenki semmone olo että hienoa, olet ottanut ittiäsi niskasta kiinni!
Siispä voin huoletta tässä ruuan päälle vähän höpötellä omiani. Jos en oo jo aijemmin muistanu mainita, ruvettiin tytsyjen kans suorittamaan Parkinson-aiheista erityiskysymystä ja itelleni täysin epätyypilliseen tapaan oon istunu tänään videovälitteisellä luennolla ihan fiiliksissä ja teheny muistiinpanoja kynä suhisten. Yleensä videoluennoilla pitää tunkia vähintäänki tikkuja silimään, että pysyy ees hereillä, mutta nyt olin ihan innolla mukana koko luennon. Tiiä sitten oliko se se kahavin tankkaaminen ennen luentoa vaiko pissahätä, minkä vuoksi ei voinut vaipua koomaan, mutta hereillä oltiin ja fiiliksissä.
Ratkaisu voi toki olla myös kiinnostava aihe. Oon aina mieltäny lapset meikäläisen omimmaksi alaksi tässä puheterapeutin työsaralla, mutta osittain yllätykseni oon alakanu mahollisen tulevaisuu'en työpaikan myötä kiinnostua ihan tosissaan työskentelystä ikääntyvien ihimisten kanssa. Lapset on kyllä edelleen se ykkösjuttu, mutta tosiaan se, että esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöön sairastuneilla ihimisillä ei oo välttämättä mahollisuutta saaha puheterapiaa ollenkaan, puhumattakaan Parkinson-potilaista, on jotenki herätelly meikää miettimään myös näitä asioita. Ja sitten toisekseen se, että en elä mitenkään sellaisella ajatuksella, että haluaisin tehä töitä vaan tietynlaisten asiakkaiden kanssa, ko eihän sitä yksinkertaisesti useimmiten voi valikoida, ellei tosiaan päädy töihin jonnekin sairaalan osastolle, kuten esimerkiksi aikuisneurologiselle. Mikä ei kyllä se meikäläisen tavoite tosiaankaan ole.
Nämät meikän erityiskysymykset tulee kyllä nyt aika hyvällä ja monipuolisella kattauksella, suosittelen lämpimästi kaikille alakamaan suorittamaan erityiskysymyksiä mahollisimman aikasin, jos kiinnostavaa on tarjolla, koska näin pystyy vähän valikoimaan sitä, mitä haluaa suorittaa. Ensimmäisenä keväänä suoritettiin yhden opintopisteen moniammatillisuus-erityiskysymys, viime keväänä leikki-aiheinen ja tänä syksynä tulee tämä peräti kolomen op:n Parkinson. Ilimottauduttiin tänään myös yhden pojon "Logopedinen tutkimus Suomessa" erityiskyssäriin, joka kiinnostaa meikäläistä myös palijon, ko mitä sitä infoliparetta kattelin, Suomessa tehään aika laajalla kattauksella tutkimusta niin lapsen kielen kehitykseen ko esimerksi afasiaan liittyen. Vaikka itelläni ei se tutkija-puoli sinänsä kiinnostakaan, on uusien tutkimuksien sisältö ja anti meijän alalle kuitenkin hirviän kiinnostava aihe. Joulukuussa olisi sitten vielä tulossa afasiakuntoutukseen liittyvä erityiskysymys ja sekin kiinnostaisi kyllä.
Jos senkin saisi sitten vielä mahtumaan kalenteriin, olisi meijän opintoihin kuuluvat erityiskysymykset jo kasassa. Jatkossa mielenkiintoisia erityiskysymyksiä voi sitten halutessaan suorittaa vapaavalintaisiin opintoihin tai vaan käyä kuuntelemassa luentoja.
Ja voiko olla totta, että syyslomakin oottaa jo ihan kuluman takana? Viikonloppuna aattelin pyöräyttää ehkä vähän sämpylöitä ja ohan se ihan kiva ajatus, että jos ei tarttis välttämättä tehä sen kummemmin mitään ja vois vaikka käyä lenkilläkin. Sovin siivouskeikanki viikolle sen vuoksi, että saan olla ihan rauhassa viikonlopun ja toisaalta busseilu onnistuu kivemmin lipastolta käsin. MUTTA, nyt lähen laittamaan saunaa lämpiämään ja samalla käyttelen siellä vähän juuriharjaa, että on sitten sekin asia poissa päiväjärjestyksestä. Toimeliasta tiistain jatkoa teillekin, ihana ko saa tehä ja touhuta kaikkia tämmösiä kivoja juttuja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti