Aika huuella vähän kuulumisia, ko yksinkertasesti en jaksa tehä tänään enää yhtään mitään muuta. Tai no, oisin ehkä just ja just jaksanu lähtiä tänään kauppaan, koska jääkaapissani on yksi kananmuna, vähän rahkaa ja soijajogurttia, avattu tonnikalapurkki ja siinäpä se suurimmaksi osaksi oliki, mutta onneksi muistin ja tajusin, että tänään on vasta KOLOMAS päivä ja opintotuki tulee nelijäs.
No, jou'un lipastoilemaan huomenna erilaisten ohojauksien ja keskustelujen tiimoilta (itsearviointia ja pohodintaa koko rahan eestä), että voin siis aivan hyvin mennä ennen kahtatoista lounaalle sinne. Ja aamiaiseksi saan väkerrettyä tuorepuuroa, niin sillähän pääsee jo pitkälle. Iltapalan loihdin siitä kanamunasta, varmaan jonku lätyntyyppisen, joten no hätä. Ja oonhan sitä paitsi käyny tänään uudessa ja uudistuneessa ihanassa Snellussa pitsatorstain pitsalla (vaikka se oliki tonnikalaa eikä kovin suurta lemppariani), joten olen myös sielullisesti ravittu kun ravintolan täditkin ovat niin ystävällisiä ja ymmärtäväisiä, ihania asiakaspalvelijoita suorastaan. Toisin kuin eräässä toisessa lipaston ravintolassa, jota olen joutunut sattuneesta syystä viime aikoina käyttämään, ja jossa ei muuten toimi yhtään mikään muukaan.
No mutta, asiaan. Aattelin siis vaan tehä taas tämmösen yleisluontoisen läpisen-kaikkea-mahollista -tekstin, koska tunnun olevan sellaisen tarpeessa. :D Kotikin alakaa näyttää jo siltä, että met oikiasti asutaan täällä (eilisen illan käytin siihen, että soittelin mamman ja miehekkeen kans, katoin vähän Sonssia ja lämmitin saunan, sekä taiteilin valokuvat seinälle) makkarin kattolamppujen puuttumista lukuunottamatta, joita ei oo Kodin Ykkösestä vielä kuulunu, mutta koska nämät illat on jo niin pimeitä, ottanen teille viikonloppuna paremmassa valaistuksessa hieman kuvia. Ei voi oikiasti muuta sanoa, ko että tykkään tästä kämpästä niinkö hullu puurosta. <3 Tietenki kaikkia pieniä fiksattavia juttuja vieläkin löytyy, mutta pääpiirteittän asiat on paikallaan, niin että voisi jossain vaiheessa suunnitella piettävänsä jotain tuparien tyyppistäkin. Eilen korkkasin muuten keittiönpöy'änkin ensimmäistä kertaa, ja että ehkä voi uskoa, mutta kyllä sitä ihiminen on pienistä onnellinen. :)
Muilta osin viikko on sujunut lähinnä räkätau'in kourissa. Oon hieman haaveillut läheisen lenkkipolun testaamista juosten, mutta onneksi tämä sairastaminen hävittää tehokkaasti kaikki tuommoset ajatukset päästä. Urheilemista ei oikiastaan uskalla ees aatellakaan, ennenkö tämä tauti on selätetty. Tuskastuttavaa, mutta minkäs teet. Ruokailujutut on olleet kuitenkin suht reilassa, ja viime sunnuntaina puntari näytti muuten 50,6 kiloa (mikäli en ole muistanut sitä täällä jo mainita). Saa nähä mitä se ensi sunnuntaina sanoopi, tämä viikko ko on tosiaan liikunnan suhteen ollut aika hissunkissun menemistä, ja ko 16 kilsan päivälenkitki on vaihtuneet siihen noin nelijään, ei hyötyliikuntaakaan irtoa ihan niin mahottomasti. Pääasia on kuitenki nyt se, että sairastelusta huolimatta en makaa sohovalla tunkemassa itteeni suklaalevyä, vaan oon yrittäny syyä mahollisimman normaalisti (mitä tuo enemmän tyhyjä ko täysi jääkaappi on kyllä hieman rajoittanut, tai oikiastaan syömistä yleensä :D). Ateriavälit on tahtonu tällä viikolla venyä, ja sen kyllä huomaa heti vatsan toiminnan kautta. Minulla on net megalomaaniset "hei olen raskaana!" -turvotukset jääneet lähes kokonaan pois sen jäläkeen ko oon siirtyny tuohon gluteenittomaan ruokavalioon, mutta liian pitkäksi venyvät ruokailuvälit ja tietyt ruoka-aineet on edelleen hallaa massulle.
Jostain syystä on myös väsyttänyt meleko kovasti, liekkö tällä tau'illa osansa siinäki, opiskeluhommia on riittänyt ihan kivasti ja energiaa ei aina niin mahottomasti. Sinnillä ollaan kuitenki menty, eilen ääniki oli aika finito päivän päätteeksi, mutta onneksi se tänään oli kuiten jo ihan inhimillinen, ettei tarvinnut perua terapiaa. Tänään pyörähti jo kuues kerta, joka oli samalla eka seuranta. Palautin eilen ensimmäiset versiot kaikista alakupään paperitöistäkin ja muutenkin terapia sujuu omasta mielestäni hyvin ja olen tykännyt sen piettämisestä aivan mahoton. Vaikka tällä viikolla en ehkä aivan parhaassa terässä ole ollutkaan, kiitos tämän tau'in. Yhtä ryhymäohojausta lukuunottamatta en oo käyny vielä ollenkaan ohojauksessa, vaan oon pyrkiny työstämään ja miettimään asioita ite. Mielestäni olen erittäin hyvällä mallilla, mutta saapa nähä mitä se ohojaaja sitten huomenna sanoo. :D No, eiköhän se ihan hyvin mene.
Alettiin tässä tytsyjen kanssa suorittaa myös kolomen opintopojon Parkinson-erityiskysymystä. Jos tämän saa tehtyä, on meikällä koossa sitten jo viisi pojoa vaadituista seittemästä. Nelosvuojen opinnoista saattaisin tehä tänä vuonna myös ehkä asiantuntijaesitelmän, oon suunnitellut, että voisin piettää sen kotosalla, mikäli siellä päin joku taho vaan tahtoo tehä minun kanssa yhteistyötä ja meikäläisen sinne luennoimaan! Se kandikin tuossa hautoo mielessä, pitäisi nyt vaan päättää aihe ja alakaa työstää tutkimussuunnitelmaa. Terapia on ollut nyt jotenkin niin erityisen kivaa, että oon saanu siitä ihan uuenlaista motivaatiota ja buustia opiskeluun. Tietenki sekin, ettei koulumatkaan mene enää sitä puolta tuntia, menit sitten pyörällä tai bussilla, vaikuttaa positiivisesti. Syksyn alussa meikän motivaatio ja kiinnostus oli valehtelematta hieman hukassa, mutta onneksi se on korjaantunut tässä ajan kuluessa ja hupsista keikkaa, pian on jo meijän PMMP:n keikkakin ja sen jäläkeen syysloma! Ja syyslomastahan on tunnetusti enää kivenheitto jouluun... Niin se tämä aika vaan kuluu.
Muutenki oon vaan semmone ihiminen, että mitä pidemmälle syksyyn mennään, mitä pimiämpää ja syksyisempää tulee, sitä enemmän meikällä on energiaa. Kunhan tästä tau'ista paranen, painan menemään tuolla lenkkipolulla ja lähen kiertämään läheisen järven pyörällä tai jalan. Viikonloppuna voisin jalakautua lähimaastoon ehkä kameran kanssa, jos sää ja olotila vaan sallii. Saisi tännekin jotain piristystä!
Mutta nyt kiehautan Lidlin yllättävän hyvät kaakaot (veteen, maitua kun ei sitäkään ole) ja otan ihan rennosti, koska en vaan jaksa muutakaan. Tekisi mieli lämmittää sauna ko palelee niin, mutta taijan säästää sen viikonloppuun, ko tuli vasta eilen käytyä. Nyt, adjö ja hyvät torstai-illan jatkot kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti