Ihan ensiksi haluan esittää suurimmat kiitokseni, nimittäin tängjuu Itella ihan helevetisti että olet lähettänyt joululahajoja sisältävän pakettini vähintäänkin maatakiertävälle radalle. Jep, seuraavan kerran kun haluan jotain varmasti perille, luotan ennemmin vaikka kirjekyyhkyyn. En vaan voi ymmärtää, mikä logiikka on siinä, että kaikki postilaatikkoon tuleva pääsee kyllä perille, mutta paketti täytyy minulta mitään kysymättä kääntää menemään Ouluun, perusteena se, että minulla on osote siellä. No vittu, kyllähän minä oisin tilannu sen saatana sinne ihan valamiiksi jos oisin halunnu sen menevän sinne, tuskin kukaan ihiminen tilaa pakettia Kuusamoon jos haluaa sen Orivedelle. Mitään kääntämispalavelua en toki ole postilta halunnut, mutta hyvä että net siellä tietää minua paremmin, minne haluan pakettini toimitettavan, nimittäin toiselle paikkakunnalle makaamaan ko kukaan ei sitä pääse noutamaan sieltä. Mukava että laskussa tulee eräpäivä vastaan ja pitää lähetellä sähköposteja siitä, että kyllä minä sen laskun maksaisin, MUTTAKO. Ja erittäin kiva soitella postin asiakaspalveluun, jossa ystävällinen naisääni kertoo hissimusiikin säestyksellä "jonottaminen on maksullista. keskimääräiset jonotusaikamme ovat noin x minuuttia" ja lopulta saaha sinne linjan päähän ihan oikia ihiminen, joka kertoo, ettei paketti vielä virallisesti ole tullut perille Ouluun, joten sitä ei voija edelleenlähettää (vai pitäisikö sanoa että takaisinpalauttaa edelleenlähetyksen jäläkeen) ennenkö se on hyllytetty.
Jep, nyt se sitten makaa kuuetta päivää jossain logistiikkakeskuksen perimmäisessä hyllyssä pölyttymässä eikä vissiin liiku sieltä enää ikinä mihinkään, joten voin lopullisesti sanoa hyvästit joululahajojen ehtimiselle ajoissa perille. Että kiitti vaan vitusti. Kaikista paras olisi ko samantien kadottaisitte koko helevetin paketin. Alan ymmärtää, miksi joku saa revittyä jouluvalamisteluista ressiä. Enkä yhtään ihimettele jos Itellalla pukkaa kiirettä näin joulun aikoihin, ohan se nyt selevä että työt leviää käsiin jos paketteja pitää kierrättää ensin puolen Suomen läpi, ennenkö net voijaan luovuttaa oikialle ihimiselle.
No, onneksi minun ei tartte joulustressiä pelätä, nimimerkillä olen herännyt kaksi ja puoli tuntia sitten ja makaan edelleen yövaatteisillani sängyssä dataamassa. Parina viime päivänä olen tosiaan tehtaillut kaksi joulusiivousta ja kuskannut mummoa hoitamassa jouluvalamisteluja usiamman tunnin ja eilen käytiin vielä illasta Solskin kanssa iltakävelyllä. Ja juotiin pari mottia glögiä (koska se oli sokeritonta, sitä oli lupa santsata. :-------D) Eilen olisi väsymyksen takia voinut olla huonoki päivä, mutta Siilin muikistelu viimeistään pelasti päivän. Tai ainaki ees vähän siitä. Siili kaikessa ihanuuessaan on kyllä monien päivien pelastus, natiaista on mukava seurata jo ihan pelekästään omasta ammatillisesta näkökulumasta. Puhumattakaan siitä, että meikäläisen ikuinen lapsenmieli rakastaa temuta samalla altopituuella olevien kavereitten kanssa, eikä suunnaton veren perintönä saatu lapsirakkauskaan kauhiasti valita. :) Riisipallero on kyllä ensimmäinen pikkuveijari, jonka elämää olen saanut kunnian seurata enimmän tai vähemmän aktiivisesti näinkin läheltä ja täytyy sanoa, että olen äärimmäisen kiitollinen. Ja ihan myyty!
19. Haluaisin joskus viettää jouluaaton mökillä iliman sähköjä, mahollisimman pelkistetyissä olosuhteissa. Itte asiassa oon sitä mieltä, että juhlapyhän ko juhlapyhän vois viettää mökillä. Samoin ko arkipäivänki. Miksei sinne vois samantien muuttaa vaikka asumaan...
20. Tahtoisin kovasti palijon hirviästi moottorikelekkailemaan! Ja pilikkimään. Kumpaakaan en ole harrastanut muutamaan vuoteen ja hinku olis ens keväänäki kova, ko se vaan on niin kivaa.
21. Olen pienestä pitäen haaveillu, että omistaisin joskus kuplavolokkarin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti