My heart overfloods.

Nyt se on sitten virallista. Ensi vuojen alusta jätän Persemaan tomut taakseni ja muutan omaan kämppään tuonne Väläkkyyn kylään! Maksoin tänään vakuusmaksun ja huomenna polijen tekemään papereita ja irtisanomaan tätä soon to be ex batmanluolaani. Samalla aattelin vapaapäivän kunniaksi käyä pyörähtämässä myös kaupungilla, kattella veronpalautuksien innostamana joululahajoja ja ehkä joululahajaa myös ittelle, eli jotain paksua ja hyvää kirijaa! Oon kyllä ihan pähkinöinä nyt. Mutta oma luukku -hehkutusta riittänee sitten kun asia on ajankohtasempi, eli ei siitä nyt sen enempää vielä.

Käytiin myös tänään siellä Amarillossa syömässä massut täyteen herkkuja ja ruuan päälle vielä kahaveella Vanhalla Paloasemalla ja kiitos ihanan Leenan, joka oli autolla, ei tarttenu polokia kaupunkiin ja takasin! Kielitieteen tentti taisi mennä vähintäänki perseelleen, olisin erittäin onnellinen jos se vaikka vahingossa menisi ees läpi, mutta on niin hyvä fiilis kaikesta muusta, että Santtu ja sen morfeemianalyysit saa painua justiinsa nyt vaikka jonneki mihin ei aurinko paista. Ja koska oon Amarillo-reissun takia kerranki meikannu (!!!! harvinaista meikäläisen elämässä näin nykyään), aattelin olla rebel ja ottaa tänne blogiin semmosen "minä meikissä" -kuvan. Yleensä blogeissa joita oon lukenu, pyyetään bloggaajalta kuvaa iliman meikkiä, meikäläisen taas pitää erikseen julukassa kuva siitä ko naama on kuosissa. :-------D MUTTA, koska täällä tämä valaistus on yksinkertaisesti aivan persiistä ja pimiää vuorokauen ympäri, ei ollu mitään tsäänssiä saaha yhtään minkäänlaista kuvaa iliman salamaa. Ja salaman kans taas, no, todistusaineiston näätte ihanki kohta. 

Hei, olen Annariika, Lumikin ruma ja psykoottinen sisko. :-----D

Uskotteko jos sanon että oon oikiasti ihan kaunis, se ei vaan välity valokuviin asti? =D No joo, ei kait tuossakaan mitään muuta vikaa ole, paitsi että kamera paljastaa auttamatta meikän kalakkilaivan kapteeni -lookin ja saa silimät näyttämään ihan pelottavan sinisiltä. Ja näköjään istunki taas ihan läjässä. :D Minulta puuttuu semmone tietty fotogeenisyys, jos näin voisi sanoa. Ja millon minun naamasta on tullu noin leviä, vai onkohan se aina ollu tuommonen? :DDDDDD No mutta, joka tapauksessa, siinä on meisi ja vielä meikattuna. Ja piilarit päässä. Olen ihan äärimmäisen laiska ihiminen, enkä yleensä koskaan jaksa aamuisin meikata tai laittaa piilareita päähän (ellei sitten saja vettä, koska silimälasit + pyöräily + paska sää = erittäin paska yhistelmä). Enkä kyllä jaksa vaivautua laittamaan sitä tukkaakaan, ko kypärä ja pipo sekä pyöräily tekee selevää siitäki. Muutenki jos minä saisin päättää, verkkarit ois ihan hyvä vaate kaikille ja kaikkiin tarkotuksiin! :D Mjoo. Koska tuleva ammattini on kuitenki meleko ihimisläheinen ja vaatii tietynlaista edustamista, oon yrittäny joka päivä jaksaa pukeutua muuhunki ko huppariin ja verkkareihin (jotka oli pipoon yhistettynä meikän kansallispuku viimisenä lukiovuotena).

Vertailun vuoksi muikistelukuva iliman meikkiä ja lasit päässä. :)
Plus kiva näyttää ihan normaalin väriseltä, vaikka totuus onki toinen...

Ja voin kyllä ilokseni todeta, että oon edistyny! Ehkä minä joskus vielä integroin tähän mukaan myös net piilarit ja meikin. Kotona ja kämpillä hengaan kuitenki edelleen vaan lököhousuissa ja jossain virittyneessä paijassa/topissa. Ja se, että meitti meikkaa, tarkottaa lähes poikkeuksetta sitä, että oon lähössä jonneki. Yritin joskus muinoin kotona meikata ihan muuten vaan ja heti isäntä tuli kysymään "jahas, minnekä sitä nyt ollaan menossa" ko normaalisti seison siinä peilin eessä tälläämässä vain jos on jotain spesiaalia tiiossa. Selitä siinä sitten että minä mihinkään ole menossa, seku vaan aattelin ottaa naaman naftaliinista. Enkä minä kyllä ees osaa meikata, meikkipuuteri, kulumakarvat ja ripsien taivutus sekä ripsari ja vähän poskipunaa on jo melekonen suoritus. Joskus jotain rajausta silimiin tai luomiväriä, mutta niistäki oon luopunu ko ei net koskaan näytä siltä miltä niitten pitäisi näyttää. :D Huulipunaa haluaisin ihan yli kaiken osata käyttää, mutta ko se on niin vaikia olla puna huulissa. Kärsi tehä mitään ja pitäisi koko ajan olla siistimässä. Meikkaaminen ei siinäkään suhteessa sovi minulle, ko en ole mitenkään innokas kuljettelemaan korjausarsenaalia mukanani, saati ees korjailemaan koko meikkiä. 

Kyllä, minusta piti tulla mies, mutta sitten jossaki meni jotaki pieleen. No eiii kai. :))))) Ripsenpidennykset ois varmaan aika mainio juttu minulle. Joo. Mutta nyt minä lähen nykimään nämät piilarit päästä veke ja pesemään tämän naaman. Ihana ko huomenna ei tartte herätä herätyskelloon!