Satoi reilusti lunta ja tadaa, yhtäkkiä Oulu onkin kovin kaunis ja jouluvalot ihan paikallaan. Kävin kävellen kaupassa unohtaakseni hetkeksi täällä kämpässä vallitsevan kaaoksen ja ihastelin sitä, miten pieni lumikuorrutus kaikkialla saa ihimeitä aikaan. Palautin pulloja ja reteenä tyttönä lupasin ostaa koko summalla itelleni kalijaa ja loppujen lopuksi jou'uin sitten laittamaan lisää rahaa että sain ees yhen Karhun pinttitölökin. :------D Aina ei mee niinkö elokuvissa... Eikä muuten mee kyllä täällä kämpässäkään tällä hetkellä! Luojan kiitos kämppis ei oo kotona. Joku on nimittäin käyny räjäyttämässä pommin: (Tässä tulee myös samalla tämmöne "asuntoesittely" :---------D)
 |
| Huomaa ikkunassa vanha lakana... Marilyn yksinään vielä edustaa ja yrittää piettää pakkaa koossa! Onneksi pääsee meikäläisen silimäteräki kohta uuteen kotiin. :) |
 |
| Hyvin nä veät! (Eiku sotket.) |
 |
| "Keittiö". |
Jep, ihastuttavat kylyppärinlaatat ja kaikkia... Jooo, tähän kaaokseen ois niinkö tarkotus saaha vielä jonkulainen tolokku tänään, että loppuviikon voiki sitten pyhittää tenttiinlukemiselle (tyhyjässä ja riisutussa kämpässä, pakkasin jo suihkuverhonki ja käytännössä melekeen kaikki astiat, kaikista valokuvista ja kynttiläkipoista sun muista puhumattakaan...) Mutta ehkäpä tämä tästä. Voin kertoa, että vihaan muuttamista kyllä ehkä eniten maailmassa! Tai pakkaamista. Vaikka oonki kyllä selevästi harjaantunu tässä, sain pakattua palijon enemmän tavaroita samoihin laatikoihin ko mitä sillon, ko oon tänne muuttanu Rovaniemeltä. :D Ja oisha tuossa lattialla nuo kielitieteen prujutki, jotka tekisi mieli käyä polttamassa tuolla pihalla grillikatoksessa, kiitos läpi menneen tentin ja siitä saadun kakkosen! Wuhuu. Hassuinta tässä pakkaamisessa on ollu se, että vielä kertaakaan en oo tuntenu ittiäni haikiaksi tai mitään, oon vaan kaihonsekaisin tuntein muistellu sitä, miltä tuntu muuttaa Rovaniemeltä veks. Hankalaksi homman tekee se, ko täällä pitäisi yrittää asua vielä perjantaihin asti, plus että pitäisi pakata kamat myös joululomaa varten. No, oon jo päättäny, että jos kokatut ruoat loppuu kesken, haen jotain valamista, koska kaikki kokkailuvälineet on jo pakattu... Ja onneksi on tuo telekkari, vaikka sillon ko tuon tulin ostaneeksi, mietin että investoinko rahat ihan hukkaan, niin nyt oon kyllä sitä mieltä, että se pelastaa palijon! Ko ei oo mitään muuta hommaa, voi kattoa vaikka uutiset.Tosin nyt häätyy kyllä lähtiä jatkamaan pakkailua vielä hetkeksi ennen nukkumaanmenoa, eli vielä joulukalenterin fakta number five:
5. Olen viime aikoina kallistunut erittäin vahavasti sen ajatuksen puoleen, että haluaisin alakaa käyä ihan tosissani kuntosalilla! Mutta tätä tarttee ehkä pohtia tarkemmin sitten, ko varmistuu että miltä meikän uusi budjetti alakaa näyttämään...
 |
| Minä ja ystäväni herra Jääkarhu. Luonnollisessa koossa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti