And then it hit me.

Tänään meisillä vitutti ja väsytti niin paljon, että aloin itkiä ko pääsin kämpille ja huomasin, ettei kotia lähteminen viikonloppuna onnistukaan. Pääni sanoi poks. Pääni sanoi poks myös sen takia, että sitä on hajottavalla tavalla särkeny koko päivän ja olo on kuumeisa. Kuumeisa, onko se vittu ees sana. En tiiä eikä oikiastaan kiinnostakaan. Anteeksi ruma kielenkäyttö, on vaan niin hajottava olo. 

Jäädytin nyyttäreiltä tullessa sormia kameran kans pihalla.

Minua suoraan sanoen masentaa aika helevetin palijon. Oona onneksi nosti meikät sähköisesti ylös sohovalta ja kävin nyyttäreissä vetämässä nassun täyteen mässyä ja hengailemassa ja rentoilemassa mukavassa seurassa, yksinäni oisin varmaan vaan jääny siihen sohovalle makaamaan viltin alle, kunnes oisi voinu kymmeneltä laittaa nukkumaan. Onneksi huomenna on vapaapäivä. En tiiä, mutta jaksamiseni on vähän finaalissa vähän samaan malliin ko joulukuussa. Ois pitäny päässä lataamaan patterit. Tai vaihtaa kokonaan uuet tilalle. En tiiä miksi se pitää aina tehä kotona, mutta siellä se vaan onnistuu parhaiten. Oulussa se ei oikiastaan ees onnistu, viikonlopun jäläkeen on aina vaan väsyneempi olo ko edellisellä viikolla. Se väsymys vaan jotenki kasaantuu selän päälle jokaisen viikonlopun jäläkeen ja painaa koko ajan enemmän ja enemmän. Tai ehkä meikän patterit vaan on vialliset. Ja laturi rikki.

Sain kaksi fotoa ennenkö käsistä lähti tunto. Ja oli lapaset käjessä.

Nämät kaupungit ja kaikki melu ja muu on vaan niin jotenki väsyttävää. Hiljaisuus ja totaalinen pimeys on jotenki niin voimaannuttava kokemus aina sen jäläkeen ko täällä loistaa valot jostaki 24/7 eikä oo koskaan ihan hilijaista. Valosaastetta on niin palijon, ettei pimeyskään koskaan ole ihan pimiää. Vaikka oon oppinu nukkumaan pikkuhilijaa ties minkälaisessa melussa, oon vaan edelleen niin yliherkkä kaikille äänille ja häiriötekijöille ja net varmaan verottaa edelleen meikäläisen yöunia. Viime yön istuin bussissa. Voi vittu että se on ressaavaa ko yrität nukkua ja näet unta, että yrität tehä sitä bussissa. Sitten joku aina häirittee ja lopulta nukut pysäkin ohi. Ja vaikka tykkäänki kämpästäni yli kaiken, on tämä 26 neliötä vähän turhan pieni tila yhelleki ihimiselle pyöriä kovin pitkiä aikoja ympyrää nelijän seinän sisällä. Sääkään ei etes salli sitä juoksemista. Saatikka tuota valokuvaamista. Tänäänki aamulla oli taas vaiheeksi kolokytä astetta pakkasta. Ei sillä tosin, että olokaan sallisi. Tai ehkä tämä päänsärky ja kuumottava olo sekä väsymys johtuu vaan pakkasesta ja yleisestä väsymyksestä.

Ehkä kaikki johtuu kaikesta ja tämä on negatiivinen noidankehä, joka pitäisi jotenki saaha katkastua.

Briefly in English: I think my batteries are empty and the charger is broken. Thank God (or Santa, Buddha or who ever is the one who fulfils all the wishes) tomorrow is day off.