torstai 16. helmikuuta 2012

Jos sun täytyy valehdellakin, niin mä uskon kaiken tietenkin.

Tänään oli vauhikas päivä. Kerran kuussa meikäläisen elämässäki semmosia! Ensin kävin lipastolla enkun luennoilla, sitten syömässä ja sen jäläkeen raahasin itteni elämäni ensimmäistä kertaa yksin salille tuohon naapuriin (hui!) ja meno oli vähän sen mukaista. :------D Pientä hakemista, suunnatonta ahistusta (olin ihan varma sinne kävellessä että saan jonku paniikkikohtauksen tai päästä katkiaa verisuoni tms.) ja muutenki, mutta ehkä se tästä. Juoksasinki sisätiloissa vielä semmoset viistoista minsaa, tosin huomatakseni vaan että kuulokkeiten toinen puoli on irtisanoutunut meijän ystävyys, yhteistyö ja avunanto -sopimuksesta. Sieltäkö tulin, kerkesin siistiytyä ja syökästä välipalaa, yrittää käynnistää koneen kymmenen kertaa kunnes se lähti päälle (tämä vaati akun irrottamisen ja muuta hauskaa) ja sitten tajusinki että pitää jo kohta lähtiä bussiin ja kaupunkia kohti, missä ootti Boogina, Tuomas ja leheva.

No, bussissa tajusin että on nelijän ruuhka enkä mitenkään kerkiä lunastamaan elokuvalippuja ja muutenki meno oli taas semmone, että juosten ois ehtiny nopiammin. Vaimoke sitten loppujen lopuksi onneksi kävi lunastamassa liput ja sen kanssa suunnattiin sitten ko pääsin ulos bussista eka Anttilaan, josta löysin itelleni sävyttävän shampoon hintaan 5 euroa (kyllä, olen alakanu kärsiä kestoväriahistuksesta) ja Boogina nappas lahajan kummipojan ristiäisiin. Sitten laahustettiinki erinäisten harha-askelten kautta Heseen, missä itelleni vielä ihan uusi tuttavuus Tuomas jonotti ruokaa. Hesestä juostiin käveltiin ripeästi Finnkinolle ja mentiin katsastamaan Vuosaari. Hermot meinas mennä siinä vaiheessa ko ovensuussa ootettiin Banniinaa, jonka piti käyä vessassa ja tilata vielä poppareita. :------D

Mutta pääsimmä teatteriin kuiten sitten lopulta ja täytyy sanoa, että Vuosaari oli kyllä ihan kattomisen arvonen leheva. Ainaki ajatuksia herättävä. Harvemmin on suomalaista elokuvaa kattoessa alakanu itkettää. Nyt kyllä alako. Teatterista poistumisen jäläkeen havainnoimme, että Oulussa tuulee ja tuiskuttaa (jälleen kerran). Niinpä suunnattiin sitten vielä Biskittiin vaahtokarkkikaakaoille (joista minulla olisi toki teille kuva julukaistavana, jos olisin semmone hemmo, joka roudaa kameraa mukanaan joka paikkaan, mutta ehei). Meikän herkuton dieetti vähän otti kolauksen, mutta siinä kylymyyessä ei voinu vastustaa kaakaota. Eikä toisaalta kyllä seuraakaan, täytyy sanoa että oli ihan hitsin kivaa, kiitos Tuomakselle ja Booginalle siis. :)

Jotenki tosi piristävää tämän kaiken ankeu'en keskellä. Harmiko unohin matkaan ottamani suklaasydämmet laukkuun, seura olisi kyllä ansainnut net!

Mutta joo, nyt ma lähtiä naaman pesulle ja unille ko sain tämän myöhäiseksi venyneen iltapalan natustettua, että jaksais vielä huomiset harkat, ennenkö voi taas olla tekemättä yhtään mitään koko viikonlopun. Paitti että ei voi olla ko ois hommaa ja jos sää sallis niin lähtis vaikka pinkomaanki. Kävin keskiviikkona vähän pinkomassa, puin liikaa vaatetta ja voitta arvata että se reissu oli suomeksi sanoen vitusta. 47 minsaa täyttä tuskaa ja hikiä. Auraamattomat tiet ja liian palijon vaatetta, jep, niistä on paska juoksulenkki tehty.

Briefly in English: A good movie, cold and windy weather, a cup of hot chocolate and great people! What a delightful Thursday.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti