Koska vituttaa taas enemmän ko laki sallii (minua saa sitten infota heti ensimmäisten joukossa ko keksitään lääke krooniseen vitutukseen!) niin päätinpä tulla kuitenki riehumaan tänne sen tällä hetkellä aika ainuan asian, joka tekee meisistä kaiken tämän pohojattoman schaissen keskellä aika lailla maailman onnellisimman.
Vapise paha maailma, minulla on lippu Sonisphereen! Tai no ohan se ollut jo maanantaista asti, mutta aattelin kuitenki lätkiä tänne semmosen konkreettisen muistutuksen, että huonomminki vois olla. Koputan puuta, mikäänhän ei vielä ole suinkaan varmaa, mutta tällä hetkellä oon menossa tuonne vaikka pää kainalossa, tai vaikka taivaalta sataisi mummoja puukko käjessä. Iha sama, meisi menee. Tämän varaan lasketaan nyt meikän mielenterveys. Eipä tässä muuta, alan suunnitella työhakemusta muutamaan paikkaan. Josko meisi saisi muitaki hommia, ko vaan mettänkylyvöä Naruskalla. Vaikka mitäpä muuta sitä vois ihiminen toivoa, ei kauhiasti.
Metallica ja Naruska. Siinä meikän kesäkuun suuret toivot.
Briefly in English: Hey Metallica, see ya soon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti