tiistai 10. tammikuuta 2012

Anna minulle hetki aikaa.

Ihan ensiksi voisin tiivistää tähän aamuiset angstini siitä, miten talavi vie multa järjen ko tukka on niin saakelin sähkönen koko ajan. Tänäänki oli pipopäivä siitä ilosta, että ko avasin tukan nutturalta, se lähti samantien leijumaan kohti taivaita. Tsädääm, mulla on taikatukka. Se osaa lentää. Ja vielä ihan itte! Toinen valituksen aihe on kuivuvat käjet, en tiiä johtuuko se tästä oululaisesta veestä vai mitä hittoa, mutta täällä meikän käpälien  iho ottaa samantien itteensä. Aamulla oli taas niin ihastuttavan karhiat käjet. Ja meikän suupieli on muuten jälleen kerran halaki. Ja huulet rutikuivat. Enkä mitenkään päin voi olla pureskelematta niitä koko ajan. Talavi <3.

Kävin tänään kaupassaki tarkoituksenani hankkia pyykkikoneen vesiletkuun yksi liitososa, mutta koska Raksilan Prisma on yksinkertaisesti aevan perseestä, ei siellä tietenkään voinu olla semmosta. Kuinka yks kauppa voiki olla tommone persereikä. No, sentään kaiken muun suht pakollisen, kuten vähän ihmismäisyyttä tähän meikän ruokavalioon (tomaattia, hetelmiä, rahkaa, raejuustoa ja mehukeittoa, joista raejuusto kylläkin ystävällisesti räjähti laukkuun jäätyään pyörän pinnojen väliin, ah pyöräilyä talavella) ja muita juttuja kuten lämpömittarin että tiiän olla lähtemättä kesävaatteissa ko Oulun lämpötila on miinuksen puolella reippaasti sekä shampoon ja hoitoaineen (koska Pirkka ei vaan sovi päänahalle vaikka opiskelijabudjettiin käviski, yhyy) kun en niitä Paul Mitchelleitänikään saanu. Oon myös lopultaki saanu pyykkivuoron ja pessy kolome koneellista pyykkiä. Oon tänään myös kovasti hautonu niitä kuntosali-ajatuksia. Kuinkahan net sais ajatuksen tasolta toimeen. En tiiä, täytyy vielä kypsytellä.

Hahhaa, sain muuten tänään myös "potkut" s-ryhmästä koska olin teheny niin valtavia harppauksia sen suhauttelun suhteen. :------D Hyvä minä, kyllä meisi vielä puhumaan oppii (sehän ei ookkaan mikään kovin tärkiä taito tulevassa työssä....) Enkkuki on tosissaan yllättäny meikät positiivisesti, ollaan lähinnä leikitty ja pelattu ja keskusteltu pienissä porukoissa, ja kotitehtävinä täytyy kattella enkunkielisiä juttuja iliman tekstityksiä, lukia enkuksi ja näin. Saatan jopa joskus tulevaisuuessa uskaltaa avata suuni ja puhua englantia julukisesti. :D Mutta joo, koska elämäni on vaan tätä samaa tasapaksua judua vaan koko ajan, en oo vielä juoksemaankaan jaksanu ja muutenki on jutun juuret vähän vähissä, meisi painuu suihkuun, jotta pääsen joskus unilleki. Huomenna taas ylös ja bussilla kohti lipastoa ja kehityspsykan luentoja. Viikonloppuna jos sais nämät kämpän laittohommat loppusuoralle niin pääsis myös fotoamaanki tätä. Ehkä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti