I'm in here, can anybody see me?

Rumpujen pärinää, kauan ja kaihoisasti ootettu merkintä kämpästä kera kuvien on täällä! Luovuin lopultakin toivosta, että kuvaisin täällä mitään päivänvalossa. Kuka sitä luonnonvaloa ees kaipaa, hämärä keinovalaistus on muutenki enemmän meikää. Virittäkää skrollaussormenne, seuraa nimittäin pläjäys kuvia. 

Ookke. Mennäänpä siis tila, pala, (huone? :----D) kerrallaan. Ensimmäisenä, tattadaa, eteinen:

Näkymä välioven takana piilossa olevalle TURKOOSILLE ulko-ovelle.

Kenkä- ja ulkovaatesäilytys sulassa sovussa ja sekamelskassa.

Eteisessä ei siis tosiaan ole paljoa nähtävää, kaikki meikän vaate-, lakana-, siivous- yms. muut kaapit sijaitsevat siellä. Ihanan hempiän värinen matto on tuotu kotoa, saatan ehkä harkita sen vaihtamista, jos jostain joskus kävelee paremman värinen vastaan. Mutta toistaiseksi, njää. Seinille saattaa ilimestyä jotaki, jos jaksan kehittää jotain. Eteisestä on tosiaan myös sitten ovi seuraavaksi käsiteltävään tilaan, eli kylppäriin:

Näkymä ovelta ja Marilyn-suihkuverho.

Huomatkaa, siinä lukee Pentik. Yksi niistä viidestä pikkupyyhkeistä, jotka omistan. :D Kiitti äitille ko täydensit aiempaa kolomen kokoelmaa kahella Pentikin musta-valako-harmaa -sävyisellä viime kesänä.

Okei okei tämä meni vähän överiksi. Se on meikän valtaisa meikkipussi ja siinä lukee Marimekko. :DDDD

Hahha, luulin etten omista palijon kaunestököttejä. Olin väärässä.

Kuvissa ei nyt näy tuota peilikaappia eikä lavuaaria, mutta en kokenu mielekkääksi alakaa kuvailla niitä erikseen. Ehkä osaatte kuvitella net tuohon pöntön viereen. :D Enivei, aina välillä nämät posauksen sisustusratkaisut pistää miettimään, ko kämppä on muuten turkoosilla tehostettu, mutta kylppärin lattia ja seinän koristeraita ovat punaisia. No, en valita. Marilyn-suihkuverho on pitkällisen metsästystyön tulos, etin itelleni viime syksynä omannäköistä, mutta halapaa suihkuverhoa ja pitkällisen tutkimisen jäläkeen lopulta löysin omani. Kärkkäiseltä kyseinen verho alle kympillä. Ja värimaailmahan kylyppärissä on tuota mustavalkoinen-punanen -linjaa. Lattialla oleva matto on vielä toistaiseksi keltanen, kunnes saan ostettua pyykkikoneväriä ja toivottavasti saan värijättyä sen mustaksi. Jos en onnistu, voinpahan heittää hyvällä omallatunnolla roskiin ja ostaa uuen. :D

Sitten voitaisiinki siirtyä yhistettyyn keittiö-olohuone-makkariin:

Kyllä, pyykkiteline on edelleen sisustuselementti.

Ja ihan ekaksi voitaisiin katsastaa tästä kompleksista osuus nimeltä keittiö:

Kyllä, turkoosi seinä.

Isiltä perinnöksi saatu Moccamaster.

Keittiö on erittäin kompakti ja kaappitilaa enemmän ko tarpeeksi soluasumiseen tottuneelle meisille. Turkoosi seinä oli ensin aika järkytys, mutta nykyään jopa tykkään siitä. Jopa nuo punamustat Chillit kaveeraa sen kanssa ihan sovussa (leivänpaahin on muuten seki Kärkkäisen löytö, hintaan 12.90 €, blenderi se joululahajaksi saatu). Lattialla oleva matto on perintökalleus, jonka äiti on aikanaan teetättäny ensimmäiseen omaan kotiinsa. Tykkään noista väreistä ihan älyttömästi. Matolle on aikanaan ollu toinen samanlainen pari, mutta se on valitettavasti hukkunu jonneki maailman tuuliin. Harmi sinänsä, se oisi mätsänny tuonne meikäläisen eteiseen ko nyrkki silimään. Tuonne nurkkaan, jossa nyt on ainuastaan yksinäinen tuoli ja seinällä velijen tekemä taideteos, oon suunnitellu pienenpientä ruokapöytää, jolla vois sitten dataillaki, mikäli sellaisen vaan jostaki kirpparilta tai varastosta pölyttymästä löyän. Fotot jääkaapin ovessa on omista arkistoista ja yhtä lukuunottamatta ite ottamiani. Ja hei, tuo sikahieno musta kello pöytätasolla (jep, täällä on vähän ripustusonkelmia) on löytö Limingantullin Prismasta, 7.90 €. Senkin kriteereinä toimivat meikän näköisyys ja halapa hinta, sekä selekeys, että osaan lähtiä ajoissa lipastolle.

Seuraavaksi sitten olohuone (:-----D) :

Marilyn oli sen verran tuhti lady, ettei sitä uskaltanu ripustaa seinälle.

"Viihekeskus" :D.

Isi, yksi meikän sisustuksen innoittajista. Sammaleenvihiriät Kivi-tuikut, mummolta uuteen
kotiin saatu Pentikin tuikkulyhty ja pöytäliina äitin ompelimosta Marimekon kankaan
ylijäämäsuikaleesta.

Toinen inspiraation lähe, kortti kaverilta. Löytänyt kaverikseen Ristomatti Ratian
kulhon.

Alakoholi sisustuselementtinä. :D Shottilasi sosialisoitu eräästä ravintelista.

Tv-taso on todennäköisesti pelastettu joutumasta kaatopaikalle, tosin vähän pelekään ettei se vanhuuttaan kestä tuota meikän töllön painoa ja räsähtää hajalle vielä joku päivä. Ja vihaan tuota ainaista johtokaaosta, jos minä saisin päättää, kaikki maailman laitteet toimis langattomasti... Karvalankamatot on meisin elämäni rakkauet yhessä tuon kattolampun kanssa, kaikki hankittu kotipaikkakunnan huoneakaluliikkeestä. Lokerikko on ehtaa Ikeaa, tarjouksesta 29 eurolla. :D Ai miten niin ostan aina kaiken jostain alesta ja mahollisimman halavalla... Seinällä meisin meleko köykänen hattukokoelma. Ja ikkunassa erittäin massiiviset ja runsaat, sekä raskaat verhot, täydellinen peittävyys, kotiutettu Jotexilta. Näitä ei tarvinu ees ettiä, kävelivät ihan itte vastaan. Ja ai niin, sohova, alunperin velijen, mutta siirtynyt meikän hallintaan.

Ja sitten vielä "makuuhuone" ehhehee: 

Arvatkaappa mistä oon saanu idean tohon banneriini.

Isoin tyynyistä toimii myös lattiatyynynä, allekirijottanut makaa sen päällä lattialla tätä kirjottaessa.

Tämäkin Marilyn oli liian tuhti laitettavaksi ripustuskiskoon.

Tuonne olisi vielä tarkotus löytää kokovartalopeili, tällä hetkellä
käyn peilaamassa hissisä.

Eli siis tässäpä vielä tuo makuusoppi. Valokuvissa on messissä kaikki tärkiät ja rakkaat hetket ja ihimiset, koska iliman niitä saattaisi tulla yksinäistä maailman tuulissa. Oon teetättäny nuot kuvat vissiin kolomessa eri osassa. Sängyn päällä on kasapäin tyynyjä, niistä kiitos äitille (vaikka se ei tuohon Marimekon kankaasta tehtyyn lattiatyynyyn suostunutkaan ompelemaan sitä Marimekko-tekstiä näkösälle :DDDD), Finlaysonin Taimi-päälliset on tulleet jonku lehen tilaajalahajana. Marilyn-kellon olen saanut ihanalta Marjuskalta yo-lahajaksi, seinällä oleva mustavalakonen graafinen teos on pikkuvelijen käsialaa, pöytälamppu ja kynttiläkipot halapista Prismasta (jälleen kerran.) Ja se laatikosto, jonka päällä net on, on meikän omaa käsialaa, tehty yläasteen puukäsityötunneilla. Sen olemassa olon mahollistamisesta iso kiitos Höylälle, ja toivoisin todella, että Höylä näkisi nämät kuvat nyt, ko aikanaan käytiin meleko kiivas keskustelu tuon laatikoston maalamisesta mustaksi. Ei ollu väärä värivalinta, ehei. :)

Ja loppuhuipennuksena vielä kuva partsin ovesta, joka maastoutuu näppärästi massiivisten verhojen taa.

Kyllä, tämmöne on tämä minun oma kämppäni. Meikän opiskelijayksiö. 26 neliöön mahtuu ainaki toistaiseksi kaikki meikäläisen tarvitsemat toiminnot. Joo, tiiän, ei välttämättä näytä ihan heti semmoselta periopiskelijaboksilta, mutta ei se ois mahollistakaan, ko tämän pitää näyttää minulta. Ja ko talo on rakennettu 2010, on täällä vähän eri meisinki ko perusopiskelijakoloissa. Kylppäristä löytyy lattialämmitys, lattia on laminaattia ja sillee. Suosin vähän semmosta kierrätysaatetta ja tykkään tehä löytöjä. Sinun romusi voi olla minun aarteeni, monet asioista täällä on tosiaan saatuja, kuten esim. superhieno iso Marilyn-taulu, pyykkikone ja mikro. Ja kyllä, halavalla voi saaha palijon hyvää, jos viitsii vähän etsiä. Ja mielikuvitusta saa käyttää, sillon kengät ja tyhyjät limsatölökitki toimii sisustuselementteinä. Ja itte tekemisen meininki on myös meleko vahava.

Tältä näyttää pikkumustan kämpillä. Mutta nyt meisi lähtee laittelemaan tuikkuja ja fiilistelemään tunnelmaa. Toivottavasti skrollaussormenne eivät saaneet ihan kauhiaa kramppia. 

Briefly in English: This is my one-room flat. I think it looks a lot like me. Or at least I hope so...