torstai 26. tammikuuta 2012

Menetetty, sirpaleina, liian rikki korjautumaan.

Tämä ei todellakaan ole meikäläisen viikko. 

Nukuin sitten aamulla pommiin, ko jostain kumman syystä olin laittanu herätyskellon soimaan liian myöhään. Meikän pääkoppa alakaa vissiin vähän rakoilla. Ihimettelinki ko oli aamulla niin levänny ja hyvin nukkunu olo. No ohan se ko herää aivan liian myöhään.

Rokotuksen jäläkeen skippasin loput ortodontiasta vain kiivetäkseni bussiin, joka oli ääriään myöten täynnä. Matka kesti iäisyyden ja oli ihan perseestä. Nyt särkee sitte päätä ja jäykkäkouristusrokotteen jälijiltä kättä enkä mitenkään jaksaisi olla aikaansaava muttako ois kait pakko. Kylymäki on. Ainaki sen verran että nakkais matot yöksi sinne pihalle niin vois sitte siivota huomenna. Ja pitäisi sitä kait vähän tentteihinki lukia. Urheilulliset ajatukset olen toistaiseksi hylänny ja sekös vasta vituttaa. Vituttaa ko en kykene olemaan niin urheilullinen ko haluaisin. Vihaan tuota hillitöntä pakkasta ja jäätävää viimaa ja sitä etten omista suksia enkä luistimia. Ärsyttää ko toppahousut on niin vanahat ja kuluneet, että niissä tulee kylymä. Inhoan sitä että tunnen itteni näin vetämättömäksi ja väsyneeksi sekä huonovointiseksi jatkuvasti. 

elämme täysillä raahautumalla

Klo. aivan liian aikaisin aamulla.
Kaipaan kotia, kunnon saunaa ja hyviä yöunia. Tällä hetkellä tuntuu, etten mitenkään jaksa sinnitellä sinne hiihtolomaan asti.

Isi soitti ja kasvatti koti-ikävää kertomalla, että se on ostanu ilimakiväärin. En malta oottaa, että pääsen testaamaan. Maailman paras isi. Ja ai niin, en ole muistanu hehkuttaa, että maailman paras isi myös tilasi meikälle synttärilahajaksi kolomeksi kuukaueksi Lapin Kansan! Mikään ei ole parempaa ko tulla lipastolta, pistää kahavit kiehumaan ja lukia lappari. Tai oikiastaan parempaa olisi nousta aamulla, laittaa kahavit tulille ja lukia Lapin Kansa, mutta eipä sitä täällä väärällä puolella Suomia voi vaatia. Sanomalehissä on sitä jotain, en tunne ittiäni vakavasti otettavaksi ihimiseksi, jos en saa lukia päivittäin lehtiä.

Huoh. No, nytpä minä pistän soimaan Slayeria ja Ruoskaa ja lakkaan leikkimästä, että tiskeissä on se hyvä puoli, ettei net osaa kävellä lavuaarista mihinkään, joten net aivanki hyvin oottaa meikää siinä vielä huomenna. Nakkaan matot pihalle ja sitten näytän tältä: 

Tällä vois oikiasti tappaa jonku. The Developing Person Through the
Life Span. Yritän olla tiputtamatta varpaille!

Briefly in English: This really ain't my week. Slept too long this morning and missed first section of the English lectures. It seems that I don't understand the clock anymore. Today I still have to do some cleaning and then jump into the marvellous world of The Developing Person Through the Life Span! Friday, please come soon and safe me!

Wish I was at home. Sleeping, going to the REAL sauna and testing the new air rifle which Dad had bought. My Daddy, the greatest one in the whole world.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti