Tästä tulee hankalaa. Minullahan on ihan hitosti unelmia.
Aina lähtien siitä, että Joakim Brodén ratsastaa arskat päässä ja
rintapanssarit salamoiden hakemaan minut vaimokseen tuonne Ruotsinmaalle. Mutta
jos pysytään niissä realistisemmissa vaihtoehoissa, niin esimerkiksi se, että
saisin perheen. No jaa, ei tämäkään niitä kaikista realistisimpia nyt ollu. :D
Vakavissaan.
Unelmoin omasta talosta jossain mettän laijalla, hyvästä
työpaikasta ja siitä, että saan harrastaa rakastamiani asioita. Unelmoin siitä,
että kirjottaisin joskus vakavasti otettavan kirjan. Laulaisin ihimisille,
jokka on vapaaehtoisesti sankoin joukoin saapuneet minua kuulemaan. Omistaisin
monta koiraa. Osaisin soittaa haitaria (erityisesti Metallicaa) ja näkisin myös
iliman silimälaseja! Olisin valokuvannut elämäni rakkaimmat ihimiset kotini
seinälle ja ampunut hirven. Saisin liikkua palijon luonnossa. Haaveilen niistä omista rakkaista ihimisistä. Elämäni miehen kanssa yhessä vietetyistä hetkistä mökillä takkatulen äärellä, ulukona tähtitaivaan alla nukutusta yöstä, jouluaatosta mökillä. Häistä talavella ja omista lapsista. Kaikenlaisesta tavallisesta.
Mutta ennen kaikkea unelmoin kuitenki siitä, että olisin onnellinen. Taidosta elää hetkessä ja nauttia siitä, mitä kaikkea hyvää ittellä on. Kyvystä kattoa elämää eteenpäin päivä kerrallaan.
Siitä, että vaikka pää on pilivissä, pysyy jalat kuitenki tukevasti maassa. Ja tällä hetkellä unelmoin kaikista eniten joululomasta, siitä, että pääsee pohojoseen ja kotia. Saa rauhottua viettämään joulua tärkeitten ja olennaisimpien asioitten parissa.
Briefly in English: 10. hatch of advent calender. "My dreams".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti