Joo, tiiän etten aikonu tulla päivittelemään tänne mitään, mutta olenhan nainen, voin muuttaa mieltäni jos haluan. Enpä minä nytkään mitään elämää suurempaa jorinointia aijo harrastaa, mutta aattelin piristää (tai pahentaa!) teijän lauantaita lauluhommilla. Naapureilla on tässä vaiheessa varmaan jo hermot aika kiriällä, mutta jokku asiat on vaan pakko laulaa. Oon päässy kaikenlaisista menneisyyen haamuista tässä muutaman viikon sisään eroon ja muutenki alakanu tuntia itteni kokonaiseksi ihimiseksi, joka on valamis suuntaamaan jonneki tuntemattomaan. Koska sen kielellistäminen on paitsi hyvin vaikiaa, myös erittäin henkilökohtaista, päätin kertoa sen laulamalla.
Mahtava webbikamera päätti olla lähtemättä heti suosiolla käyntiin, joten videosta hukkui alaku, ja loppu on ihan karsia (menee aika rankasti päin sitä kuuluisaa persettä :D), äläkää välittäkö siitä. Muutenki vähän tuntu, ettei lähteny nuot korkiat äänet niinkö ois pitäny ja saatoin muutenki vähän kikkailla omiani tuolla keskellä, kuten muun muassa lausua suomia ihan niinkö ruottalainen, mutta minkäs teet! Uuemmassa versiossa lisäsin volaa rankasti tasolle "naapurikin todellaki kuulee" (koska tuo koneen mikki nyt on vaan yksinkertasesti ihan _surkia_) ja sain myös kunnollisen alun ja lopun messiin, mutta jotenki se homman herkkyys kärsi siitä aivan suunnattomasti, joten loppujen lopuksi päädyin kuitenki sitten tähän paska alaku-paska loppu -versioon. Ko ei viittiny rääkätä naapureita enää lisää.
Oisihan se kätevä ko kykenisi säestämään ittiään jollaki. Tämä webbikameralle hoilailu on aina vähän tämmöstä. Mutta joo, nyt se on ainaki laulettu pihalle.
Briefly in English: Singing it out loud. Finally free. And ready to start something new.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti